Onnea opiskelupaikasta, rakas fuksi! Muistan oman Info-Kielekkeeni niin selvästi, että tuntuu suorastaan häkellyttävältä tajuta, että aloitan kuudetta opiskeluvuottani. Tässähän on akateemisesti jo ihan uskottavan ikäinen.

Kun aloitin Turun yliopistossa vuonna 2016, oppiaineen nimi oli päässäni muotoa Suomen kieli ja jotainjotain kielen jotain. En olisi arvannut, että fuksisyksyn aikana hurahtaisin suomalais-ugrilaiseen kielentutkimukseen, mutta niin vain kävi. Jännät kielet ja vanhojen opiskelijoiden matkakertomukset veivät mennessään.

Pian huomasin, että fennougristiikasta on iloa myös työmarkkinoilla.

Sugrissa, kuten monella muullakin humanistisella alalla, omat tulevaisuuden työkuviot ovat pitkälti omissa käsissä. Koulutus ei sinänsä valmista muuhun kuin tutkijuuteen, joten sivuainevalinnoilla ja omilla kiinnostuksen kohteilla on merkitystä.

Itse olen opintojeni aikana opettanut suomea keskellä Venäjää, pitänyt kansalaisopistossa inarinsaamen kursseja ja kirjoittanut artikkeleita esimerkiksi Turun Sanomiin ja Satakunnan Kansaan. Seuraava aluevaltaukseni on oppikirjan suunnittelu Saamelaiskäräjien harjoittelijana.

Mikään näistä töistä ei ole vaatinut nimenomaan suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opintoja, mutta juuri eriskummallisesta pääainevalinnastani on ollut hyötyä jokaisessa.

Koska fennougristien urapolkuja on yhtä monenlaisia kuin meitä fennougristejakin, kysyin kolmelta opiskelijatoveriltani, millainen vaikutus sugriopinnoilla on ollut heidän elämässään. Ne kannattaa lukaista läpi, jos linjavalinta mietityttää.

Jos et ehdi lukea, tässä lyhyesti: valitse se, mikä tuntuu kiinnostavimmalta.

Aurinkoisin terveisin

Iida

Tomi, jatko-opiskelija ja S2-opettaja

Tomi päätyi fennougristiikan opiskelijaksi vähän sattumalta. Suomen sukukielet olivat kiinnostaneet yläasteelta saakka, mutta yliopistoon meneminen ei ollut mitenkään itsestäänselvää.

– Fennougristiikka on tuonut elämääni paljon sisältöä. En ole akateemisesta perheestä, mutta olen päässyt hyvin osaksi kansainvälistä fennougristiyhteisöä. Opintojen ohella olen ollut töissä erilaisissa etäsukukieliä käsittelevissä tutkimushankkeissa.

Nyt Tomi kirjoittaa väitöskirjaa Volgan–Kaman kieliliitosta. Tutkimustyötä hidastaa se, että Tomi työskentelee Opetushallituksen suomen kielen lehtorina Udmurtian valtionyliopistossa. Hänet palkattiin hommaan puoli vuotta maisteriksi valmistumisen jälkeen. Pedagogiset ja kirjallisuuden opinnot puuttuvat, mutta opetusharjoitteluista Udmurtiassa ja Kiovassa sekä sujuvasta udmurtintaidosta oli varmasti hyötyä hakuprosessissa.

Aleksi, HuK fennougristiikasta, biologian pääaineopiskelija

Aleksi kiinnostui lukiossa monesta asiasta, muun muassa suomesta ja sen sukukielistä. Yhteishakuvaiheessa hän pohti, hakisiko ensisijaisesti opiskelemaan arkeologiaa vai suomea ja sugria. Jälkimmäinen vei voiton, sillä hän arveli, että kieliä opiskelemalla voisi valmistua ainakin äidinkielen opettajaksi.

Aleksi teki pitkän sivuaineen unkarista ja sai monen muun sugrin tapaan stipendin kesäkurssille Unkariin. Hän otti myös biologian kursseja, sillä luonnontieteet olivat kiinnostaneet jo pitkään.

Lopulta Aleksi innostui biologian opiskelemisesta niin paljon, että halusi vaihtaa pääainetta heti kandidaatintutkinnon tehtyään. Vaikka pääaine vaihtui, sugriopinnot ja kirjallisuuden perusopinnot ovat mahdollistaneet äidinkielenopettajan sijaisuuksien tekemisen.

– Sugriopinnoista mieleen jäi passiivinen unkarin kielen taito ja kosolti faktatietoa sukukielistä. Muiden sugrikielten opiskelu on myös auttanut ymmärtämään paremmin esimerkiksi suomea vieraana kielenä opiskelevia.

Aurora, fennougristiikan pääaineopiskelija ja Sugri ry:n puheenjohtaja

Aurora lähti opiskelemaan sugria, sillä hän halusi oppia ymmärtämään suomen lisäksi laajemmin koko kielikuntaa. Myös saamen kielet kiehtoivat jo opintojen alussa.

– Tiesin, että en halua opettajaksi tai viestinnän alan töihin. Tuntui loogiselta, että jos haluaa tutkijaksi, kannattaa ottaa linjavalinnaksi sugri.

Sivuaineina Aurora on opiskellut fonetiikkaa ja digitaalista kielentutkimusta. Sitä kautta oma erityisosaaminen on käynyt yhä selkeämmäksi. Pää- ja sivuaineissa kertynyttä tietämystä hän on päässyt hyödyntämään työskennellessään suomen kielen eri osa-alueita käsittelevissä tutkimushankkeissa.

– Opinnoissa yllätti se, kuinka luonnollinen osa kansainvälisyys on niitä. Opintojen aikana on helppo luoda suhteita ulkomaille, eivätkä työmahdollisuudetkaan rajoitu vain Suomeen.