Opiskelua ovat tänä keväänä värittäneet poikkeusolojen tuomat muutokset. Kursseille on jouduttu miettimään vaihtoehtoisia suoritustapoja ja kurssimateriaaleja, kun yliopiston tilat ja kirjastot joutuivat sulkemaan ovensa. Luennot ovat siirtyneet luentosaleista Zoomiin ja Exam-tentit muuttuneet esseiksi tai Moodle-tenteiksi. Opiskelun jatkumisen varmistaminen on kuitenkin ollut yliopiston prioriteettina. Nykyinen viruksesta johtuva poikkeusaika on sarjassaan ensimmäinen, mutta poikkeusoloja on ollut ennenkin. Huomattavimman muutoksen ihmisten arkeen Suomen itsenäisyyden aikana on tuonut tietenkin sota.

Talvisodan alusta Lapin sodan päättymiseen kesti yhteensä noin viisi ja puoli vuotta. Siitä, mitä yliopistoissa tänä aikana tapahtui, ei löydy hirveästi tietoa.  Talvisota kuitenkin keskeytti yliopistojen toiminnan suurilta osin, kun palveluskelpoiset miehet kutsuttiin armeijaan. Jatkosodan aikana opetusta puolestaan yritettiin jatkaa ja ainakin Helsingin yliopisto lähetti rintamalla olleille opiskelijoilleen lukupaketteja ja jopa vierailevia luennoitsijoita. Monen opinnot kuitenkin keskeytyivät jälleen täysin. Miesten lisäksi myös monet naiset keskeyttivät opiskelun, koska eivät pitäneet soveliaana jatkaa opintoja miesten ollessa rintamalla. Palaaminen opintoihin sotien jälkeen koetiin vaikeaksi ja moni päätyikin lopettamaan yliopiston kokonaan.

Tänä keväänä on puhuttanut myös sisäänpääsy yliopistoihin valintakokeiden perusteella. Jatko-opintomahdollisuudet puhuttivat myös sota-aikana, jolloin yliopistoon hakevilla tuli olla suoritettuna ylioppilastutkinto. Ylioppilaskokeet jätettiin pitämättä ainoastaan 1940 ja 1942, jolloin tutkinto myönnettiin aiemman osaamisen perusteella. Muina vuosina kokeet järjestettiin ja niitä varten opiskeltiin kirjeitse ja rintamakouluissa. Tutkinnon taso haluttiin pitää korkeana myös sotavuosina, mutta sodassa olleita rangaista haastavista opiskelu-olosuhteista. Niinpä kokeessa korostettiin käytännöllisyyttä ja sotaan osallistuneet kokeentekijät saivat esimerkiksi kirjoittaa äidinkielenkokeen aineen tutuista teemoista, kuten Sotilas ja hänen raamattunsa, Saimaan kanava ja sen merkitys maallemme sekä Koira rintamalla ja sotamiehen toverina.

Sotien jälkeen yhteiskunnan merkitys korostui yliopistojen tekemässä tutkimuksessa. Turussa tämä näkyi jo 1943, kun lääketieteellinen tiedekunta perustettiin vastaamaan sota-ajan tarpeeseen. Jää nähtäväksi, miten nykyinen poikkeusaika tulee vaikuttamaan tutkimukseen. Korostuuko lääketieteen rooli jälleen ja nousevatko kenties sosiaalisen kanssakäymisen muodot tai pitkäaikaisen eritäytymisen vaikutukset suosituiksi tutkimuskohteiksi?

Karoliina Nurmio