Humanistisia tieteenaloja on ollut tapana arvostella työelämälähtöisyyden puutteesta, mutta tosiasiassa humanistien työelämävalmiudet ovat erittäin hyvät. Tuodaksemme asiantilaa paremmin esille, valikoitui vuoden viimeisen Kielekkeen teemaksi työelämälähtöisyys. Toivomme, että tekstit kannustavat ja auttavat ymmärtämään paremmin sitä, että yliopisto-opintojen aikana kartutettu tietotaito ja elämänkokemus ovat  erittäin merkittäviä asioita myös opintojen jälkeen työelämään siiryttäessä.

On täysin totta (ja ymmärrettävää), että yliopistoelämä näyttäytyy monen fuksin silmissä suurena elämänmullistuksena, että kaikki aika ja energia tulee kulutettua yksinomaan sen omaksumiseen – eikä se ole lainkaan huono asia, kuten Hildan pohdinnat  kuluneesta fuksisyksystään yliopistolla osoittavat. Tärkeää on kuitenkin tiedostaa, ettei työelämä ole loppujen lopuksi kovinkaan irrallinen muusta elämästä. Tämän vuoksi Kielekkeen toimitus pyysi Reetta-sopoa kirjoittamaan Valmiina rooliinsa lavalla ja työelämässä -tekstin, jossa hän käsittelee sitä, minkälaisia työelämävalmiuksia hänelle on kehittynyt teatteriharrastuksensa kautta.

On myös totta, että generalistin on osattava itse luovia työelämän ristiaallokossa ehkä hieman enemmän kuin niiden, jotka valmistuvat tiettyyn ammattiin opiskeluidensa jälkeen. Tilannetta ei kuitenkaan pitäisi missään nimessä nähdä ongelmana, koska kaikille on kyllä paikkansa työelämässä. Vapaus valita itselleen mieluisia sivuaineita ja kursseja mahdollistaa sen, että yhteiskunnassamme on tulevaisuudessakin motivoituneita alojensa ammattilaisia.

Yliopistomaailmassa tuetaan opiskelijoiden työelämälähtöistä kehitystä laajasti, mutta ajoittain sen näkyväksi tekeminen opiskelijoille on haastavaa. Tästä syystä päätoimittajamme Mikko teetättikin oppiaineemme henkilökunnalle pienimuotoisen kyselyn, jonka koonti löytyy Työelämälähtöisyys – miten ja miksi? -artikkelista. Työelämätaitoihin kiinnitetään esimerkiksi entistä enemmän huomiota opetussuunnitelmia laatiessa, kuten Päivi Laine kertoo Työelämätaidot ja opetussuunnitelma -artikkelissa.

Mikäli taas opiskelijoiden uraohjaukselle on tarvetta tai oman suunnan etsintä pohdituttaa yleisemmin, suosittelen lukaisemaan Opiskelijalle apua urasuunnitteluun Rekrystä -artikkelin, johon toimittajamme Lyyra kävi haastattelemassa Turun yliopiston työelämäpalveluissa työskentelevää Juha Sainiota.

Työelämälähtöisyyden vastapainoksi vuoden viimeisessä Kielekkeessä on tuttuun tapaan myös jouluaiheisia kirjoituksia, kuten toimituksemme ulkomaanvahvistuksen Saanan kirjoittama Joulu yksin ulkomailla -teksti ja päätoimittajamme Julian kokoama Pikkuista joulua, suurta juhlaa -pikkujoulureportaasi. Kaiken lisäksi toimittajamme Mira on onnistunut selvittämään Täydellisen Osman reseptin, johon kannattaa ehdottomasti paneutua viimeistään sitten, kun joululeivonnat ovat ohitse.

Vuoden viimeinen Kieleke teksteineen on syntynyt keskellä työntäyteistä loppuvuotta ja haluankin vielä tässä vaiheessa kiittää kaikkia teitä, jotka olette antaneet panoksenne vuoden 2019 Kielekkeen julkaisuihin. Julkaisemme myös erillisen Kielekkeen toimituksen jäähyväistekstin tämän vuoden viimeisen lehden yhteydessä, sillä kukin nykyisestä toimituksesta jatkaa uusiin haasteisiin vuosikymmenen vaihtuessa.

Vuoden 2020 Kielekkeestä vastaavat Sara Ijäs, Minnamari Räsänen, Joonas Sillanpää ja Mariia Vasara. Toivotan koko toimituksemme puolesta heille onnea ja menestystä tulevaan toimituskauteen!

Noora Vesterinen