Akateeminen elämä toi minut Turun yliopistoon elokuussa 2017, kun aloitin toimintani määräaikaisena suomen kielen professorina, vastuualueenani varsinkin suomi toisena kielenä -opettaminen ja tutkimus. Turun yliopisto oli silloin minulle Suomen yliopistoista toiseksi vähiten tuttu, vain Tampereen yliopistoon olin ollut vielä vähemmän yhteydessä. Kaikissa muissa suomalaisissa yliopistoissa olin joko opettanut tai osallistunut tutkimushankkeisiin tai tehnyt molempia, mutta Turussa olin käynyt vain muutamassa AFinLA:n syyssymposiumissa. Viron välikielen korpuksen (Eesti vahekeele korpus, EVKK) yhtenä kehittäjänä olin kuitenkin tehnyt antoisaa yhteistyötä Edistyneiden suomenoppijoiden korpuksen työryhmän kanssa ja perehtynyt melko perusteellisesti LAS2-korpukseen.

Uutta ja kiinnostavaa siis riitti sekä yliopistossa että Suomen vanhassa pääkaupungissa. Tietenkin kesti aikaa, ennen kun opin erottamaan Agoran ja Naturan, Signumin ja Rosettan sekä Kauppakorkeakoulun opetustilat. Suomen kielen sanavarastonikin kehittyi reippaasti: yksi toisensa jälkeen tulivat tutuksi solettaminen, Nettiopsu, Peppi ja Turnitin. Paljon tukea, ohjeita ja neuvoja sain siinä vaiheessa suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineen sekä Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kielen oppimisen ja opettamisen väeltä. Suurkiitos teille kärsivällisyydestänne!

Opiskelijoihin tutustuin lähemmin luento-opetuksen ja erityisesti seminaarien ja ohjaustapaamisten kautta. Turun yliopiston opiskelijat ovat motivoituneita, ahkeria ja asiantuntevia tulevia kielen ammattilaisia. Minulla on ollut onni vetää kahta erinomaista proseminaari- ja kahta tutkielmaseminaariryhmää. Olen nauttinut mukavista ja antoisista seminaarikeskusteluista sekä oppinut paljon uutta suomen kielestä, varsinkin suomen murteista. Keskiviikkoaamuisin todettiin yhdessä toistuvasti, että taas on ollut kiva alku päivälle ja että joka kerta opitaan jotain uutta.

Kielekkeen vuoden 2017 joulukuun numeron artikkelissani pohdiskelin, mitä fennistin erityisesti kannattaisi tutkia suomen kielen oppimisesta ja mitä suomi toisena kielenä -tutkimuksella olisi annettavanaan kansainväliselle toisen kielen oppimisen tutkimukselle. Oppijankielen rakenteiden tutkimus varsinkin edistyneiden suomenoppijoiden korpuksen pohjalta on ollut perinteisesti Turun yliopiston suomen kielen oppiaineen vahvuusalueita.  LAS2-korpuksen rinnalle on vuoden 2018 alusta lähtien kehitetty Turun yliopiston strategisen rahoituksen turvin Digilang-hankkeen puitteissa Akateeminen suomi -korpusta, joka tarjoaa uudet ulottuvuudet ja mainion vertailuaineiston oppijansuomen tutkimukselle. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen rahoituksen tuella on myös kieltenvälisen samankaltaisuuden havaitsemisen tutkiminen edistynyt hyvin. Jo aikaisemmin toteutetun tietoisen samankaltaisuuden havaitsemisen tutkimuksen lisäksi on ollut mahdollista kerätä laaja reaktioaikakokeiden aineisto tiedostamattoman havaitsemisen tutkimista varten. Kiitos siitä!

Olen opetuksessani ja tutkimuksessani pyrkinyt tuomaan esille S2-alan ja kansainvälisen toisen kielen oppimisen tutkimuksen näkökulmia mahdollisimman laajasti – onhan oppijankielen ja sen rakenteiden tutkimus vain osa toisen kielen oppimisen tutkimusta. Olen iloinen, että nyt on valmistunut tai valmistumassa opinnäytteitä suomen kielen ymmärtämisestä, viron ja suomen reseptiivisestä monikielisyydestä, kieltenvälisestä vaikutuksesta ja kieltenvälisen samankaltaisuuden havaitsemisesta, suomenoppijoiden prosessointistrategioista, suomi toisena kielenä -kirjoittamisprosessista, kieliympäristön vaikutuksesta kielenoppimiseen sekä oppijalle hyödyllisistä ympäristön ominaisuuksista eli tarjoumista. Poikittaistutkimusten rinnalle on tullut pitkittäistutkimuksia, korpuslingvistisen lähestymisen rinnalle psykolingvististä näkökulmaa. Vuosien tauon jälkeen alkaa taas olla nousussa myös ruotsinkielisten oppijoiden suomen oppimisen ja käytön tutkimus. Toivottavasti tekeillä olevat opinnäytteet valmistuvat pian ja kehitys monipuolisemman S2-tutkimuksen suuntaan jatkuu edelleen.

Suomi toisena kielenä -opetus ja -tutkimus ovat osa toisen kielen oppimisen tutkimusta. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen eri kielten oppiaineiden kielen oppimisen ja opettamisen opettajat ja tutkijat tekevät hyvin toimivaa yhteistyötä sekä opetuksen että tutkimuksen saralla. On kehitetty kielten laitoksen yhteisiä kursseja kielen oppimisen tutkimuksesta ja kielitaidon arvioinnista, suunniteltu ja toteutettu yhteisiä tutkimusprojekteja ja ohjattu yhdessä väitöskirjoja. Tähänastinen yhteistyö on nyt muotoutumassa Leala-tutkimuskeskukseksi.

Kaksi vuotta suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineen ystävällisessä, avuliaassa ja yhteistyöhaluisessa ilmapiirissä ovat kuluneet nopeasti. On ollut mukavaa, antoisaa ja opettavaista kulkea kanssanne. Turun murre ei toki vieläkään ole tarttunut jyväskyläläiseen suomen kieleeni, mutta olen opetellut tunnistamaan ja tiedostamaan sen. Lämmin kiitos kaikille yhteisestä taipaleestamme!

Kuva: Kärt Kaivapalu

Annekatrin Kaivapalu