Nyt kävi niin, että tämän vaihdon loppusummaan tuli kertaheitolla 700 € lisää. Upouusi OnePlus lähti jonkun matkaan. Ja totta kai vasta sitten, kun olin aktivoinut hävyttömän kalliin SIM-kortin… Nämä on näitä, eikä kaatuneen maidon perään kannata itkeä, mutta enpä muista milloin viimeksi olisi näin paljon ottanut päähän. Ehkä silloin, kun Tanskassa joku ääliö varasti mun housut ja sormuksen kuntosalilla. Tanskassa rikosilmoituksen tekeminen oli isompi duuni, Koreassa se sujui kivuttomasti.

Saavuin vastoinkäymisistä huolimatta Busaniin 3.3., ja olen saanut tilat jaettua kämppiksen kanssa. Ensi viikon postaus käsittelee asumista ulkomailla, luvassa on vertailua Busanin, Hongkongin ja Kööpenhaminan asumisten välillä. Olen siis asunut sekä yliopiston tarjoamissa että yksityisiltä markkinoilta metsästetyissä asunnoissa, ja aihe on varmasti monelle ulkomaille lähtevän yksi isoimmista päänvaivoista.

Tällä kertaa majoittauduin YaKorea Hostel -nimisessä hostelliketjussa Itaewonissa. Yöpymispaikka on aina yksi vaikeimmista päätöksistä reissua varatessa!

Ennen Busaniin tuloa vietimme kämppikseni kanssa viisi yötä Soulissa lomaillen. Joten tämän postauksen aiheena onkin turisteilu Soulissa! Postauksessa vastaan niihin yleisimpiin kysymyksiin, joita itsekin pohdin ennen reissuani. Heti alkuun totean, että vaikka mun puhelimeni varastettiin, Etelä-Korea on erittäin turvallinen paikka eikä naisenakaan tarvitse kuin kuunnella maalaisjärkeä. Suuri osa kadotetuista tavaroistakin päätyy tavalla tai toisella takaisin omistajalleen. Mulla on käynyt vain ruttosen huono tuuri.

1. Hotelli, hostelli vai Airbnb?

Aasiassa reissatessa olen suosinut hostelleja ja makuusaleja. Hostellihuoneiden/makuusalien hinta liikkuu välillä 10–20 €/yö, hotellit alkavat halvimmillaan 20 €/yö kieppeiltä. Kaikissa mun käyttämissä hostelleissa on ollut turvallista, tavarat on saanut lukkojen taakse (oma lukko kannattaa kuitenkin olla) ja hintaan on sisältynyt vähintään korvatulpat, kylpy- ja käsipyyhe ja hiustenlaittovälineet.

Airbnb:stä en osaa sanoa juuta enkä jaata. Kannattaa vain muistaa varatessaan, että yhteisen kielen löytyminen ei ole itsestäänselvyys.

Hostellimme naapuruston pikkukujat olivat äärimmäisen rauhallisia, aamuisin jopa tyhjiä.

2. Missä päin Soulia yövyn?

Nyrkkisäännöksi kannattaa ottaa, että läheltä on löydyttävä metroasema. Liikkumisesta on turhaa tehdä liian hankalaa, metro vie keskeisimpien nähtävyyksien ja alueiden luokse helpoiten. Vihreä linja (2호선) on silmukkaa kulkeva ja erittäin kätevä linja, jonka äärellä voi asua missä tahansa päin Soulia.

1. Mapo-gu (마포구): Alue sijaitsee kätevien yhteyksien päässä. Esimerkiksi Hongdaen eläväinen yliopistoalue (Hongik University) ja yöelämäkeskus ovat Mapossa.

2. Jung-gu (중구): Alueella on niin ikään nähtävyyksiä, esimerkiksi Seoul Tower ja Seoul Museum of Arts.

3. Yongsan-gu (용산구): Etelä-Korean ulkomaalaiskeskittymä ja yksi yöelämäkeskus Itaewon on Yongsanissa. Mikäli noudatat erityisruokavaliota, Itaewonissa on vegaanisia kahviloita ja ravintoloita.

4. Gangnam-gu (강남구): Gangnam on alue Han-joen eteläpuolella. Alue on Soulin hienostoaluetta, joten hinnat ovat sen mukaiset, mutta shoppailu- ja yöelämämahdollisuudet ovat loputtomat Gangnamissa. Alue on tunnettu muun muassa PSY:n hittibiisistä.

Harkitse majoittumista Han-joen eteläpuolella tarkkaan, sillä julkinen liikenne lopettaa kulkemisen yllättävän aikaisin.

3. Metro- ja SIM-kortti, tarvitseeko niitä aikuisten oikeasti?

Metrokortin kyllä, sellaisen saa kätevästi ostettua Incheonin lentokentältä. Ladattavan metrokortin hinta on noin 4,500 wonia ja itselleni riitti 5 päivän ajaksi 40,000 wonin lataus (yhteensä noin 30 €). Metroa käytin noin 4 kertaa päivässä. Mikäli liikut taksilla, ota taksista aina kuitti mukaan. Etenkin kaatokännissä, koska kuitista näkee onnettomuuksien sattuessa auton ja kuskin tarkat tiedot.

SIM-korttia kannattaa harkita, sillä se maksaa todella paljon (30 päivää on noin 56 €). Yöpaikassa, kahviloissa ja ravintoloissa on lähes aina ilmainen wifi. Soulissa on myös ilmainen PublicSeoul-wifi, joka toimii vaihdellen myös ostoskaduilla.

Jos SIM-kortin kuitenkin tarvitsee, niitä myyvät joka kulmalla olevat 7Eleven, GS2 ja CU.

Värivalot kuuluvat oleellisesti Soulin yölliseen elämään, ja jo niiden valokuvauksellisuutta ihastellessa saa kulumaan aikaa useamman hetken.

4. Pähkinät aiheuttavat hengenahdistusta ja lihan syöminen ei nappaa. Mitä teen?

Korealainen ruoka sisältää usein joko pähkinää tai kananmunaa, minkä lisäksi se on hyvin mausteista. Mikäli olet todella allerginen, suosittelen tutustumaan tähän keskusteluun, opettelemaan allergeenit koreaksi ja kirjoittamaan ne ylös. Ei ole haitaksi opetella painokasta lausetta tai kahta viestin perille viemiseksi.

Korealainen ruoka sisältää edellä mainitun lisäksi paljon eläinperäisiä tuotteita ja lihaa, mutta erityisruokavalioiden noudattaminen ei ole ihan mahdotonta. Soulissa on jonkin verran vaihtoehtoja kasvis- ja vegaaniruokavaliota noudattaville, erityisesti suosituilla turistialueilla. Kannattaa katsoa esimerkiksi tämä ja tämä video siitä, missä Soulissa asuvat vegaanit syövät. HappyCow-app toimii Koreassa hyvin.

5. Viinahammasta kolottaa ja tanssijalkaa vipattaa, mitä teen?

Etelä-Koreassa juomisen ikäraja on 19 vuotta, joten mikäli ikä riitää, navigoi itsesi kohti Hongdaeta, Itaewonia tai Gangnamia. Soulin yöelämä on vilkasta, eikä anniskelu varmasti lopu liian aikaisin, sillä monet klubit ovat auki myöhään, aamuun asti. Tarkemmat juomasuositukset jätän välistä, mutta viinin ja alkoholillisen siiderin puuttuminen juomalistoilta saattaa yllättää monet suomalaiset. Samoin kuin se, että osassa baareissa poltetaan sisällä.

Kannattaa myös huomioida, etteivät ulkomaalaiset ole tervetulleita jokaiseen Soulin yökerhoon. Syitä on monia, joista suurinta osaa voimme vain arvailla. Ovelta käännyttäminen on harvoin sinun tai seurueesi vika, eikä paikallinenkaan tuttava saa aina baarin ovimikon päätä käännettyä. Tällaisessa tilanteessa kannattaa vain niellä kiukkunsa ja viedä rahansa kuppilaan, joka sinut toivottaa tervetulleeksi.

Salakuvaaminen on onneksi väistyvä tapa, mutta sitä sattuu edelleen aina välillä. Kannattaa aina arvioida tilannekohtaisesti, miten kuvaamiseen reagoi.

6. Onko paikallisilla tapoja, joista kannattaa olla tietoinen?

Tapoja on totta kai valtavasti, mutta kuten muuallakin, turistit saavat paljon anteeksi. Muutama paikallinen “tapa” pääsi kuitenkin yllättämään itseni, joten listaan niitä tähän:

• Tuijottaminen. Etenkin keski-ikäiset paikalliset naiset tuijottavat häpeämättä vaikka suoraan silmiin.

• Valokuvaaminen. Suurin osa pyytää kuitenkin luvan ennen kuvan ottamista.

• Ovia ei pidetä auki kuin itselleen, eikä pieniä kolhaisuja tai tönäisyjä tarvitse pahoitella.

• Monet ravintolat laskuttavat koko seurueen samasta laskusta (kannattaa ladata Splitwise).

• Ihmiset ovat erittäin avuliaita. Monesti minut on saatettu paikan päälle asti, jos olen kysynyt reittiä johonkin paikkan. Matkalaukkuni on kannettu pyytämättä portaissa jo useamman kerran.

Kaiken kaikkiaan Soul on erinomainen turistikohde suurkaupungeista pitäville ihmisille. Etelä-Korea on hyvin erilainen kuin Suomi tai Eurooppa, mutta täällä pärjää englannilla. Metrot, bussit ja tiennimet ovat kaikki merkitty näkyvästi englanniksi, ja nuoret korealaiset puhuvat ja ymmärtävät hyvin englantia.

Sään ja ilmanlaadun puolesta tänne kannattaa suunnata alkukesällä tai syksyllä. Keväisin ulkonaliikkumista pitää rajoittaa pahojen ilmansaasteiden vuoksi, kesät ovat todella kuumia ja talvet vetävät lämpötiloillaan vertoja suomalaiselle talvelle.

Sadekautena (kesä-elokuu) kannattaa kuljettaa hupullista sadetakkia tai sateenvarjoa aina mukana, sillä happosateet saattavat viedä hiukset päästä!

Lopuksi jaan teille vanhan korealaisen viisauden, joka kuvastaa henkisiä kärsimyksiäni ilman kännykkää maassa, jossa kaikki tuntuu toimivan jonkun sovelluksen kautta.

호랑이에게 물려가도 정신만 차리면 산다.
Vaikka sinua purisi tiikeri, voit säilyä hengissä, jos pysyt tajuissasi.

Stressi-Saana, jonka pitäisi olla valmistautumassa liian vaikealle korean kielen tunnille.