Karoliina

Opiskelen nyt toista vuotta pääaineenani suomen kieltä ja sivuaineenani yleistä kirjallisuustiedettä. Olen aina ollut kiinnostunut suomen kielestä, sen rakenteesta, ilmaisuvoimasta ja vaihtelusta. Pääaineopinnot ovat tarjonneet jatkuvasti uutta mielenkiintoista tietoa suomen kielestä ja opettaneet tarkastelemaan kieltä ja tekstejä paljon syvemmällä tasolla kuin aiemmin. Myös yleisen kirjallisuustieteen opiskelun olen kokenut erittäin mielekkääksi – ovathan lukeminen ja tarinankerronta olleet lapsuudesta saakka lähellä sydäntäni. Yleistä kirjallisuustiedettä opiskellessa pääsee tietenkin lukemaan hurjan paljon, mutta opinnot ovat lisäksi paitsi sivistäneet myös haastaneet kehittämään omaa ajattelua, kriittisyyttä ja analyysitaitoja. Minusta kirjojen lukemisesta ei kyllä voi muuta seuratakaan kuin pelkkää hyvää! Lukeminen avartaa maailmankuvaa ja tarjoaa uusia näkökulmia eri aiheisiin. Suuntaudun opinnoissani oppimisen ja opettamisen opintopolulle ja haaveilen työskenteleväni tulevaisuudessa suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorina lukiossa tai yläasteella. Myös S2-alan opinnot kiinnostavat. Rakastan yliopistoa ja koenkin opiskelevani unelmieni alalla!

Kielekkeen päätoimittajaksi päädyin ystäväni Nooran yllyttämänä. Herkästi innostuvana tyyppinä vastasin miksikäs ei? ja tässä sitä nyt sitten ollaan mitä hienointa lehteä toimittamassa! Tykkään haasteista ja uskon, että elämä on mielenkiintoisempaa, kun tarttuu rohkeasti uusiin tilaisuuksiin. Meidän päätoimituksella on kyllä paljon kivoja ideoita ja suunnitelmia Kielekkeen varalle, enkä malta odottaa, että pääsemme toteuttamaan ne kaikki!

Kirjoittaminen on intohimoni, ja tunnustaudunkin uutteraksi pöytälaatikkokirjailijaksi ja unelmoijaksi. Salainen haaveeni on julkaista tulevaisuudessa omia käsikirjoituksiani ja ilahduttaa niillä muita tarinoiden maailmoihin uppoutujia. Minusta ei ole hienompaa tapaa viettää pitkää viikonloppuaamua kuin linnoittautumalla yöpaita päällä sohvannurkkaan mukaansatempaavan kirjan kanssa – toki myös reippailu kihlatun ja koiran kanssa on kivaa!

Noora

Olen Karoliinan tavoin toisen vuoden suomen kielen opiskelija. Kuulun siihen porukkaan opiskelijoistamme, jotka suunnittelevat suuntautuvansa maisterivaiheessa kieliasiantuntijan opintopolulle. Toisaalta myös suomi toisena kielenä -opinnot kiinnostavat minua, joten omien mielenkiinnonkohteiden tarkempi kartoittaminen on vielä kesken. Nautin kuitenkin aktiivisesta opiskelijaelämästä ja osa-aikatöiden tekemisestä siinä määrin, että tulevaisuuden suunnitelmani ovat vasta jonkinlaisen hahmottelun tasolla.

Uskon kuitenkin, että tulen todennäköisesti toimimaan monenlaisissa projekteissa ja toimenkuvissa, sillä olen aina nauttinut monipuolisista työtehtävistä ja vaihtelusta. Tiedän, etten ainakaan työurani alkuvaiheessa edes kaipaa tasaista 8-16 työpäivää, jossa tehtävät toistuisivat kaavamaisina viikoista toiseen. Haaveilen myös mahdollisuudesta työskennellä esimerkiksi aikakausilehden toimituksessa, mutta myös oikolukeminen ja kustannuspuolen asiat kiinnostavat. Olenkin kiinnostunut monista asioista, ja siksi pidän myös suomen kielen opiskelusta, sillä se antaa hyvät lähtökohdat toimia erilaisissa tehtävissä tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Opiskelen tällä hetkellä sivuaineena yleistä kirjallisuustiedettä, mutta pohdin myös kuumeisesti toisen sivuaineen aloittamista. Ongelmani on siinä mielessä positiivinen, että valinnanvaraa on ehkä hieman liikaakin. Olen kuin pieni lapsi ison irtokarkkihyllyn äärellä ja availen luukkuja, mutten uskalla ottaa yhdestäkään lokerosta kauhallista, koska uskon täyttäväni karkkipussini hetkessä äärimmilleen ilman harkintaa. Ja kuka tahansa tietää, etteivät kirpeät karkit ja suklaakonvehdit ole kovinkaan toimiva combo.

Kielekkeen pääkirjoittajaksi päätin ryhtyä toteuttaakseni enemmän sitä puolta itsessäni, jonka kanssa kamppailen usein: nautin kirjoittamisesta, mutta olen kovin itsekriittinen teksteilleni. Vielä vuosi sitten olisin kammoksunut pelkkää ajatustakin siitä, että kirjoitan jotain julkaistavaksi. Tässä sitä kuitenkin ollaan, kirjottamassa verkkolehteä, ja toteuttamassa omaa ”salaista” haavettani askel askeleelta. Haluankin tässä samalla rohkaista kaikkia kirjottamisesta kiinnostuneita ottamaan meihin yhteyttä, sillä Kieleke on yksi parhaista oppiaineemme tarjoamista mahdollisuuksista päästä toteuttamaan itseään kurssien ulkopuolella.

Iida 

Kaksi vuotta sitten päätin hakevani lukion jälkeen Tampereen yliopistoon lukemaan suomen kieltä. Lopulta päädyin kuitenkin hakemaan Turkuun ja valitsemaan alakseni suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen. Syyt ratkaisujeni takana ovat kuitenkin samat kuin alkuperäisessä päämäärässä: haluan oppia lisää siitä, miten kieli toimii ja siitä, miten suomea olisi järkevintä opettaa sitä vieraana kielenä opiskeleville. Pääsykokeisiin lukiessani huomasin hehkuvani innosta yleisen kielitieteen perusteisiin tutustuessani, ja viimeistään fuksisyksyn ensimmäisillä kursseilla ymmärsin olevani juuri oikeassa paikassa.

Olen ensimmäisen vuoden opiskelija ja ryhmämme nuorimpia; täytin kaksikymmentä vasta kuukausi sitten. Ilokseni olen kuitenkin huomannut, että yliopistossa pystyy osallistumaan vaikka mihin kivaan iästä ja opintopistemäärästä riippumatta. Puolessa vuodessa olenkin päätynyt niin Humanistispeksin pianistiksi, Turun yliopiston Tositarinoita-somettajaksi, Sugri ry:n sihteeriksi kuin Kielekkeen päätoimittajaksikin! Erilaiset harrastukset ja järjestöpuuhastelut ovat kätevä tapa tutustua kanssaopiskelijoihin, ja tuovatpa ne mukavaa vastapainoa kielten ja kielitieteen opiskeluunkin.

Tällä hetkellä haaveilen tutkijan urasta, mikä näkyy sivuainevalinnoissani; olen täysin hurahtanut fonetiikan ja unkarin opiskeluun! Sopivia kursseja valitsemalla olen jo ensimmäisenä opiskeluvuotenani päässyt tutustumaan paitsi foneettisen tutkimuksen tekemiseen, myös pienempiin sukukieliimme kuten ersään ja pohjoissaameen. Voi kuitenkin olla, että tulevaisuudensuunnitelmani vaihtuvat vielä useaan kertaan, sillä kuten Karoliinan ja Noorankin suunnitelmista voi huomata, oppiaineestamme on mahdollista valmistua hyvin monenlaisiin ammatteihin. Fuksina en kuitenkaan jaksa miettiä asiaa liian kiihkeästi – nyt haluan vain nauttia täysillä kaikesta, mitä yliopistolla on tarjota!

Artikkelikuva canvas.comista, Iidan kuva © Turun yliopiston viestintä.