Pienet purot yhtyvät loppumattomaksi joeksi, joka soljuu soittimessa uudestaan ja uudestaan. Gilmourin kitarointi on tutun maalailevaa ja siinä on jotain hennon unenomaisuuden kaltaista kauneutta. Laulaja-basisti Rogers Waters loistaa poissaolollaan, joten musiikki puhuu puolestaan. Gilmour laulaa levyllä ainoastaan kappaleessa Louder than Words ja tekee sen ihailtavan rauhallisella otteella.
21 kappaleen instrumentaalinen jäähyväislevy ei ole mikään vaatimaton kokonaisuus, varsinkin kun kyseessä on progressiivisen rockin dinosaurus Pink Floyd. Edellisestä albumista on ehtinyt kulua jo 20 vuotta ja sillä välin myös yhtyeen kosketinsoittaja Richard Wright on ehtinyt astua alas tuonelaan. Suuri osa levyn kappaleista pohjautuu kuitenkin aikaisemmin hänen kanssaan äänitettyihin sessioäänityksiin, joista Gilmour tuotantotiiminsä kanssa on kasannut albumikokonaisuuden. Tietoisuus postuumisti käytetyistä ääniraidoista tuo levylle selkäpiitä karmivaa syvyyttä.
The Endless River on selvästi erilainen Pink Floyd -levy, mutta tuttujen PF-elementtien toistuminen levyllä tuo kuuntelijalle leveän ja lempeän hymyn kasvoille. Levy on onnistunut jäähyväinen ja kaunis kiitoksenosoitus menehtyneelle Richard Wrightille.