(yngwie malmsteenin valkoinen stratocaster)

 

Näppäilen sormin kitaran hiuksia,

hapuilen mutta koitan oppia

Vihaisena sinä isket tulta,

laantuneena olet mun kulta

 

      Vuosia vierineitä on jo monta,

      milloinkaan ei lopu sun palvonta

 

Kerran vuodessa kiristää kaula,

olet niin vanha et enää laula

Hienosäätöä kaipaa myös talla

naarmut kannessa voi peittää mahalla

 

      Katseeni edelleen sinussa lepää

      vaikka taivaalla musta korppi jo lentää

 

Sointisi väreilee kuin järven pinta,

hintalapussa seisoo nautinnon hinta

Kanssasi olen viettänyt useita öitä,

milloinkaan en tehnyt oikeita töitä

Samppalinnan sulttaani