Vanhan koulukunnan joulupukki ei ollut pehmeänpullea naurukasa. Muutenkin joulunalusaika erosi paljon nykyisestä katalogijoulusta. (Kuva: Wikimedia commons)

Annan päivää on vietetty Suomessa alkujaan 15.12., ja perimätiedon mukaan se ajoittunut talvipäivän seisauksen kohdalle. Pane olutta ja leivo joululeivonnaiset Annan päivänä. Jos haluat olla perinteille uskollinen, voit leipoa vaikka koko yön.

Pyöräytä esimerkiksi kaikki hyvän maun rajat ylittävä megaleipä eli kylvökakko. Muista jättää limppu pöydälle juhlaväen töllisteltäväksi koko jouluksi. Pyhien jälkeen se haudataan jyvälaariin ja syötetään keväällä hevosille ja kyntöväelle, ja saatat saada kesällä melkoisen sadon.

Tuomaan päivästä eli 21. joulukuuta alkoivat ennen vanhaan joulurauha ja niin kutsutut pesäpäivät. Joulun valmistelujen tuli olla silloin valmiina. Liiallisesta työteosta uskottiin seuraavan esimerkiksi huonoa satoa tai ikävyyksiä karjalle.Enimmäkseen joulurauha tarkoitti kuitenkin yhteiskunnallista rauhaa, ja erilaisista rikoksista sai tavallista ankaramman rangaistuksen jo keskiajalla.

Tuomaan päivästä alkaen maisteltiin myös jouluoluen laatua. Keski-Pohjanmaalla lapset saatettiin piiskata joulurauhan saamiseksi. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa luteet ja muut syöpäläiset sanottiin irti. Ne marssitettiin kuvainnollisesti pärettä pitkin pihalle. Tuvan lattialle levitettiin olkia, joissa voitiin peuhata paitasillaan.

Aaton joulusaunassa oli paras pitää suu tukossa. Muuten häiriköit henkiä, joiden saunavuoro alkaa heti omasi jälkeen.

Jouluoluen juonti on ollut vanha perinne pohjoismaissa. Jouluviinaryypyn uskottiin lisäksi siunaavan tulevan vuoden sadon. Jopa perheen lapsille saatettiin tarjota jouluryyppy, ja hevosen heinätkin saatettiin valella viinalla. Nosta siis kuppia juhlan kunniaksi.

Kiitä jouluyönä talon tonttuja kuluneen vuoden hyvistä töistä ja jätä lautasellinen puuroa portaille niiden nassuteltavaksi. Tonttu saattaa nimittäin hermostua, jos et näin tee. Ja suomalainen tonttu kun ei ole aina ollut mikään sympaattinen hiippalakki.

Muista myös, että jouluna saa yölläkin syödä. Ennen oli tapana pitää jouluruoat pöydässä taukoamatta koko joulun pyhien ajan. Nykyjuhlija käy jääkaapilla pitkin iltaa.

Joulupäivänä käytiin kirkossa, minkä jälkeen pysyttiin visusti kotona. Nykyäänkin kyseessä on koko kansan kalsaripäivä, jonka aikana löhöillään yökkäreissä ja mussutetaan joulusuklaata.

Tapaninpäivän puolella saa jo retkeillä ja rellestää. Ennen vanhaan päivä oli erityisesti hevosten ja hevosmiesten juhla. Jos käytössäsi ei ole heppaa, voit käydä tapaninpäivän ajelulla vaikka julkisia kulkuneuvoja käyttäen.

Meri Heikkilä

Lue jouluperinteistä lisää:

Lehmusoksa, Ritva: Joulu, joulu armas aika
Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto
www.suomalainenjoulu.fi