Massia ja mainetta, sitä on fennistien tulevaisuus - ainakin keskivertoa paremmin kuin muilla humanistisilla aloilla. Tilastojen komistaja on opetustoimi. (Kuva: Wikimedia Commons).

Suomen kielen pääaineopiskelijat ovat arvokasta sakkia. Työmarkkinat nappaavat keskivertohumanistia paremmin heidät mukaansa. Yliopistossa opitut ja työelämässä vaadittavat taidot eivät kuitenkaan aina kohtaa.

Noin 80 prosenttia suomen kielen oppiaineesta valmistuneista on vuosi valmistumisensa jälkeen kiinni työelämässä, selviää Turun yliopiston työelämäpalveluiden sijoittumis- ja uraseurannasta.

Tuoreimmassa seurannassa on tarkasteltu vuosina ­2007­­­–2010 valmistuneita suomen kieltä pääaineenaan opiskelleita.

Vakituisessa kokopäivätyössä oli kyselyyn osallistuneista 30 prosenttia, kun puolilla töitä löytäneistä oli määräaikainen työsuhde.

Osa-aikatöissä kävi seitsemän prosenttia ja muita töitä, kuten projektirahoilla työskentelyä, teki yhteensä 13 prosenttia. Työttöminä vastavalmistuneista oli kolme prosenttia.

Kuukausipalkan keskiarvo työmarkkinoilla oleville oli 2593 euroa.

Valtaosa suomen kieltä pääaineenaan lukevista valmistuu äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi. Se näkyy työnantajasektorille selvästi. Yli puolella työssä käyvistä työnantajana oli kunta tai kuntayhtymä. Seuraavaksi eniten fennistejä työllistivät yritykset, joiden osuus työnantajista oli 17 prosenttia.

Noin puolet työssä käyvistä on löytänyt työpaikan Varsinais-Suomesta. Uudellemaalle ja muualle Suomeen on työn perässä lähtenyt kumpaankin noin neljäsosa ja ulkomaille neljä prosenttia.

Työn ja koulutuksen vastaavuuden fennistit ovat kokeneet hyväksi. Vain yhdessä ammatissa kymmenestä työn vaatimustaso on joko selvästi alhaisempi tai vaativampi kuin koulutustaso antaisi edellyttää.

Kuitenkin yliopistosta saatujen ja työelämässä vaadittavien taitojen välillä näyttäisi kyselyn mukaan olevan suuria kuiluja.

Vastaajat kokevat lukuisissa kohdissa, että opintojen kehittämät taidot jäävät vaatimuksille alakynteen. Esimerkiksi tärkeiksi mielletyissä ryhmätyötaidoissa, organisointi- ja koordinointitaidoissa sekä neuvottelutaidoissa käytännön vaatimukset ja omat taidot eivät usein kohtaa.

Varsinkin opettajien arjessa näyttäisi siltä, että lisäopastus kelpaisi. Vastavalmistuneet olisivat toivoneet enemmän opastusta esiintymiseen, opettamiseen ja monikulttuurisessa ympäristössä toimimiseen.

Juuri valmistuneiden vastauksista ja toiveista paistaa läpi uran alussa painiskelevien epävarmuus. Kokemus luo varmutta työelämässäkin.

Opiskelijan kannattaisi kuitenkin perehtyä tilastoihin, erityisesti niihin osiin, joissa kerrotaan omien ja työelämän taitojen kohtaamattomuudesta. Se voi auttaa opintojen valinnassa huomattavasti. Puutteita voi aina paikata.

Jokaisen vastavalmistuneen ei tarvitse kokea ongelmia kantapään kautta yhä uudestaan ja uudestaan.

Tilastoja voi tarkastella Turun yliopiston rekrytointipalvelujen sivuilta osoitteessa http://rekrytointi.utu.fi/sijoittumisesta/sijoittumistiedot/suki.pdf

Ilkka Numminen