”Auta tekemään maailmasta parempi paikka – sohva kerrallaan”, kehotetaan sohvasurffaajayhteisön nettisivuilla. Kuulostaa ylevältä, mutta mitä CouchSurfing on oikeasti?

CouchSurfing on vapaaehtoisjärjestö, jonka kautta ihmiset ympäri maailman tarjoutuvat antamaan ennakkoluulottomalle matkailijalle katon pään päälle. Järjestön internet-sivut otettiin käyttöön vuonna 2004. Sohvasurffaus on kelpo keino säästää rahaa, mutta pelkän laihan kukkaron takia siihen ei ole syytä ryhtyä. Majoittajat ovat yksityisiä ihmisiä ja tarjoavat kotinsa matkalaisten käyttöön saamatta siitä rahallista korvausta, joten on soveliasta olla kiinnostunut heistä oikeasti, ei vain ilmaisena hotellina.

Parasta asumismuodossa onkin mahdollisuus kurkistaa tavallisten kansalaisten elämään, ja sitä kannattaa harkita jo ennen kuin turistihotellin uima-altaassa kelluminen alkaa puuduttaa. Sohvamatkailun alkuun pääsee osoitteessa www.couchsurfing.org. Rekisteröityminen on helppoa ja ilmaista. Surffauksen perusfilosofia on vastavuoroisuus – jos aikoo nukkua jonkun sohvalla, on kohteliasta myös antaa oma sohvansa jonkun käyttöön. Mikäli ajatus tuntuu aluksi liian jännältä tai asuntoon ei sovi, ei hätää: majoittamisen sijasta voi tarjoutua vaikkapa istahtamaan kahville reissaajan seuraksi.

Sohvasurffauksen turvallisuus herättää usein kysymyksiä. Itse en ole kuullut kenenkään joutuneen huijatuksi, mutta kuten aina internetissä, myös CouchSurfing -sivustolla järkevyys on tärkeää. Profiilin julkisuutta ja antamiensa tietojen määrää voi itse säädellä, eikä epäilyttävältä vaikuttavia henkilöitä pidä majoittaa. Kovin tyhjäksi jätetty profiili voi kuitenkin saada sinut vaikuttamaan hämäräperäiseltä, mikä voi tehdä majapaikan saamisen hankalaksi. Yhteisön turvallisuus perustuu pitkälti muiden käyttäjien kirjoittamiin suosituksiin, joita kannattaakin tutkia sekä reissumiehen että kotirouvan ominaisuudessa. Sohvalla nukkumisen kylkiäisenä tarjotaan usein aimo annos vinkkejä nähtävyyksistä, kulkuneuvojen käytöstä ja parhaista baareista. Baijerissa minut ja siskoni majoittanut rouva jopa tarjosi meille monta autokyytiä. Yöpaikan tarjoajaksi mielivän kannattaa etukäteen miettiä, kuinka paljon aikaa ja vaivaa on valmis näkemään vieraidensa vuoksi. Omaa asuntoa koskevat pelisäännötkin on hyvä suunnitella valmiiksi. Jo profiilissa kannattaa kertoa esimerkiksi se, onko valmis tarjoamaan ruoat vai ei. Surffaajat ovat kylässä majoittajan ehdoilla. Osa ”hosteista” antaa vierailleen muitta mutkitta käyttöön asunnon vara-avaimen, mutta itse en tätä ole tehnyt. Majoittujan on kohteliasta tarjoutua ostamaan omat ruokansa, vaikka sohvan omistaja ei sitä vaatisikaan. Myös pienen tuliaisen tuominen on kaunis ele, mutta muuten turha muodollisuus on syytä unohtaa. Parasta on edustaa kotimaata rohkeasti omana itsenään!

Sohvasurffaus on parhaimmillaan mutta myös pahimmillaan jotain aivan muuta kuin tavallinen matkailu. Parhaimpiin kokemuksiini kuuluu heinäkuinen uimaranta Alppien juurella. Se olisi ilman emäntämme vinkkiä jäänyt löytämättä. Sen sijaan olisin voinut jättää väliin ”hostimme” koiran jahtaamisen ympäri korttelia (älkää kysykö, kuka sen päästi karkuun). Kuritonta koiraa ikävämpiä juttujakin voi sattua. Eräs tapaamani surffari kertoi lähteneensä majapaikastaan yön selkään jouduttuaan keskelle väkivaltaista perheriitaa. Saako CouchSurfingin kautta sitten oikeasti kavereita, kuten nettisivuilla väitetään? Tämä riippuu vain ja ainoastaan kemioiden kohtaamisesta. Kaikki tapaamani surffaajat ovat olleet mukavia, mutta ystävystynyt olen vain muutaman kanssa. Näiden kavereiden kanssa olen yhteydessä säännöllisesti. Väkisin ei kannata pyrkiä pysyvään kaveruuteen, sillä ihmiset ovat erilaisia ulkomaillakin. Surffauksen kaikista hyvistä puolista huolimatta on hyvä miettiä, haluaako lomallaan asua pelkästään ihmisten sohvilla. Kotimajoitukseen liittyy väistämättä sosiaalisuuden vaatimus, ja välillä voikin tuntua ihanalta rojahtaa sohvan sijasta hostellin tai hotellin sängylle ja vaieta kaikilla osaamillaan kielillä.

Anna Rytkönen