Interrailin ei tarvitse olla rähjäistä säntäilyä ja kylpyhuoneessa vilistäviä torakoita. Mukavuudenhaluinenkin matkustaa miellyttävästi – ainakin vajaan vuoden opintolainoilla.

Nostan opintolainan ja suuntaan poikaystäväni kanssa kohti Etelä-Eurooppaa. Emme aio nukkua jätesäkeissä Eiffel-tornin juurella tai olla muutenkaan kovin radikaaleja reppureissaajia. Reili on meille ensisijaisesti lomamatka ja pako kiireen keskeltä. Yösijan etsiskely rinkka selässä ei kuulu ykkösintresseihimme, joten olemme varanneet lähes kaikki majoitukset etukäteen.

Koska pelkkä junassa istuksinta ei innosta, lennämme suoraan Italiaan. Helteinen Milano jää mieleeni hyttysten kaupunkina ja jatkuvana piknikkinä. Ostamme läheisestä leipomosta meheviä pizzamöhkäleitä ja foccaccioita ja suuntaamme valtavaan Giardin Pubblici -puistoon. Seuraamme hyväkäytöksisten rotukoirien temmellystä magnolioiden juurella.

Suuntaamme metropolin kuumuudesta kohti rannikkoa ja Ranskan Rivieraa. Häikäisevä rannikkoseutu vilisee junan ikkunasta. Nizza on ihana ja turkoosi ja lempeä. Koska on vasta toukokuun loppu, pääsee monelle rannalle vielä ilmaiseksi. Kylvemme auringossa ja pistäydymme kukka- ja vihannesmarkkinoilla, jotka ovat varsinaista väriterapiaa.

Lyonissa kerrostalot juhlivat väreissään.

Azurian rannikkoa kiertäessämme pistäydymme myös ylhäiseen Monacoon. Vierailemme mielettömässä merimuseossa, jota on johti aikoinaan lapsuudenidolini Jacques-Yves Cousteau. Koska Monte Carlon asemalla EI ole säilytyslokeroita, joudun raahaamaan itseni kokoista rinkkaa keskipäivän helteessä. Lisäksi edellisenä viikonloppuna keskustassa on ajettu Formula 1 -osakilpailu, ja tiet on aidattu ja suljettu kaksimetrisillä verkkoaidoilla. Petyn vähän, kun museon kaupassa ei myydäkään punaisia Cousteau-pipoja tai Calypson pienoismalleja. Hintataso on niin korkea, että päätämme syödä vasta Cannesissa.

Lyon on Ranskan gastronominen pääkaupunki, joten odotukset ovat korkealla. Nautiskelen elämäni parhaan kasvismenun Toutes les couleurs -ravintolassa. Hinta ei huimaa: kolmen ruokalajin illallinen maksaa noin pari kymppiä. Lisäksi kaikki on luomua. Kiipeilemme vanhankaupungin puutarhoissa ja mässytämme marsipaanille ja minttusuklaalle maistuvia ”Lyonin tyynyjä” ja taidokkaita leivoksia. Katuja ajelee iloinen teknobussi.

Junamatka Lyonista Itävallan puolelle kestää yllättäen 14 tuntia, koska ranskalainen konduktööri neuvoo meidät junaan, jota ei ole. Perillä voimme pahoin knöödeleistä ja elämme valtavilla ja edullisilla alkupalakeitoilla. Pienikokoista ilahduttaa, että ravintoloista saa kahden desin tuoppeja. Patikoimme piskuisen Feldkirchin alppimaisemissa ja yövymme 1500-luvulla rakennetussa hostellissa.

Wienissä vietämme paljon aikaa museoissa. Koska vuokra-asunnossamme on vesivahinko, saamme valtavan sviittiasunnon Tonavan laidalta. Illalla huoneisto paljastaa kuitenkin todelliset kasvonsa: kylpyhuone ja keittiö vilisevät mustia muurahaisia, joita on ainakin tuhat. Kuuluisan Hotel Sacherin sacherkakkukin on oikeastaan aika pahaa eikä yhtään mehevää. Hedonistille maistuvat sen sijaan herkullinen kasvisruoka, maustekurkut ja mielikuvitukselliset mehut.

Hienostuneen Wienin jälkeen on aika suunnata kohti Saksaa. Koska reilikortissa ei ole montaa matkustuspäivää jäljellä, taitamme matkamme yöjunalla. Muutaman neliön lepohytissämme majoittuu kuusi aikuista ja hiljainen vauva. Yllättävän mukavaa, tosin äänieristetty ovi ja pimennysverhot ikkunassa aiheuttavat klaustrofobisia tuntemuksia.
Suurkaupunkihumun jälkeen Bremen on ystävällinen tuttavuus. Ostostelemme yli-innokkaasti paikallisessa luomumarketissa. Viimeisen yön lepäämme Bremenin lentokentän mukavilla sohvilla kuin hurjatkin reilaajat. Nukkuminen jää kuitenkin haaveeksi, koska paikalle pölähtää futisfaniporukka karmeine kannustuspoppeineen.

Parasta reilissä on se, ettei millekään voi mitään. Junia tulee, menee ja myöhästyy, ja aina tulee uusia. Eniten nautin anonyymiydestä ja tietynlaisesta päämäärättömyydestä. Turussa matka katoaa ja unohtuu muutamassa päivässä, ja kiire tarttuu askeliin. Onneksi kuukauden reissun matkakassasta jäi paljon ylikin, joten nautiskelija saattoi löhöillä loppukesän ravintolatöissä hikoilun sijaan.

Nizzan markkinoilla riittää valikoimaa ja tarjontaa.

Nautinnonhakuisen budjettimatkailijan muistilista

– Läntisessä Euroopassa kannattaa matkustaa reilaajalle usein ilmaisilla paikallisjunilla. Samalla voit ihailla kauniita maisemia lukuisten tunneleiden sijaan.

– Varaa ainakin osa majoituksista etukäteen. Säästyt paljolta sählingiltä ja nettikahviloissa roikkumiselta ja voit keskittyä ihmettelyyn ja ihailuun.

– Monesti kohtuullinen hotelli on keskinkertaista hostellia edullisempi ja mukavampi vaihtoehto.

– Valmista ruokasi ainakin silloin tällöin itse ja suosi esimerkiksi kookkaita alkupalakeittoja. Säästät rahaa ja näin voit syödä muutaman kerran loistokkaissa ravintoloissa.

– Pesetä vaatteesi sympaattisessa mummopesulassa. Itsepalvelupesuloita ei ole aina kovin helppo löytää, ja saat vaatteesi takaisin kauniisti viikattuina.

Meri Heikkilä