Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti0509129976
kieleke@lists.utu.fi

Graduation Pattern Facebook Cover
Valta ja resilienssi

Pohtiessani ’valtaa’ teemana, mietin ensimmäisenä miten monissa eri sävyissä on oltava erilaisia käsityksiä ja ihmisten ajattelun tuotoksia vallan teemasta. Valtiotieteissä valta ymmärretään yksinkertaisimmillaan henkilön a kykynä saada toinen henkilö, b, toimimaan a:n tahdon mukaisesti.

Nykyään kaikenlaisia vaikuttamisen keinoja ja tapoja on yhä enemmän, kun median alustat ovat lisääntyneet ja esimerkiksi jokaisen on Clubhousen kaltaisten keskustelusovellusten tulon myötä mahdollista olla public speaker tai saada koolle sen verran seuraajia, että tulee luoneeksi oman yleisön mielipiteilleen. Median tilan laajennuttua ja lisääntyneen tiedon määrän myötä on tiedon luotettavuuden tai haitallisuuden arvioimisenkin tarve lisääntynyt. Lopullinen vastuu tiedon, ja asioiden verifioinnissa voi jäädä monesti vain itse kullekkin. Samalla täysin kritiisyyttä unohtaen mediaan suhtaudutaan harvoin.

Koronan ajalla jonkilainen yhteisöllisyys oli ilmeistä etenkin vuoden 2020 kevään alussa siinä kuinka mediaa käytettiin tilanteen äärimmäisen tarkkaan seuraamiseen.  Tällöin jokunen uutissivusto nosti esiin haastatteluja siitä, kuinka hyvä tai huono asia yksittäisten lukujen seuraaminen lopultakin on, ja mitä kehittyvän pandemiantilanteen eteen oikeasti kannattaisi tehdä tai pohtia. Yhteiskunnassa oikeus ja järjestys ovat pohjimmiltaan valtaa, joka saa merkityksen siinä, mitä, ja missä tarkoituksessa vallan käyttöä on.Valta on hyvässä merkityksessään se asia, jonka avulla meillä on lait ja yhteiskunnan sujuvuus, arkijärkeä pulmien kohdalla, eettisesti toimivia ihmisiä ja lapsillemme moraalia, joka vie edelleen eteenpäin yhteiskuntaa hyvällä tolalla.

Valta on myös vastinparina hallinnan kokemukselle. Meille mittaamattoman arvokkuuden kohteita ovat vapaus, oma tahto, elämänpiirimme, ja sen jatkuvuus, ja itse elämä. Emme  tahdo liiemmin minkään astuvan oman yksityisen alueelle, ja puolustamme omaamme, oli se yksityisyys, omaisuus tai jollekin oikeus laulaa karaokea kapakassa vaikka olisi pandemia.

Ja miten erilaisia suhtautumisia ihmisissä onkaan tullut esille rajoitusten astuttua voimaan, kovennuttua ja kun niitä on jouduttu edelleen jatkamaan. Ajattelu (ja jopa mielenosoitukset) siitä, että joku käyttäisi valtaa väärin, ja että rajoitteista olisi heti täysin tullut luopua yksilön vapaan tahdon kunnioituksen takia ovat tuntuneet äärimmäiseltä.

Rajoitukset ovat tietysti vaatineet ihmisiltä sitkeyttä moneen otteeseen, mutta ihmisten suhtautumisessa koronarajoitusten noudattamiseen harvakseltaan esiin tullut vallan kokemus on ollut hämmentävääkin. Valtaa kuitenkin legitimoivat modernissa hyvinvointivaltiossa ne asiat ja periaatteet, joista se emergentisti syntyy.

Koronan ajalla uusi tieto on tullut ripauksittan ja tilanteet ovat olleet muuttuvia, ja tämä on herätellyt kysymyksiä siitä, mitä oikeastaan tapahtuu, tai miksi. Kriisitilanteissa ihmisen käytös nojautuu muihin ihmisiin, kuten auktoriteetteihin. Tällaisessa tilanteissa kommunikoinnin merkitys vahvistuu. Nykyisenlainen moniääninen sosiaalinen media onnistuu toisinaan myös vahvistamaan misinformaatiota, kun kuka tahansa sisältöä käyttävä voi niin halutessaan jakaa kohtaamansa tiedon edelleen sivuillaan. Tähän ovat herätty monissa instituutioissa kuten YK:ssa, ja useat tahot ovat jo pitempäänkin tehneet kampanjoita oikean ja tarkistetun tiedon puolesta.

Valtaan suhtautumisen ja reagoimisen on oltava laadultaan yksilöllinen kokemus, ajasta ja paikasta riippuen, vaikka valta käytännössä tapahtuu aina osapuolten välissä. Yhteiskuntateoreetikko Hannah Arendt otaksui, että yhteiskunnassa perinteisten yksityisen ja julkisen tilan rinnalle nousee sosiaalinen tila, jonka syntymisen myötä kaksi aiempaa risteytyy, jolloin syntyy vaatimus uudelle, modernille yksityiselle tilalle. Median alue on muovautunut ja uudistunut viime vuosien ajan, ja uusia sosiaalisen median muotoja on tullut runsaasti.

Tämä muutos on lisännyt kuluttajan valtaa siinä, mitä sisältöjä valitaan, toisaalta vienyt yksilön valtaa hallinnoida omaa dataansa ja tietojen luovutustaan, vaikka EU:ssa yksilöt hyvässä asemassa ovatkin asian hyvän lainsäädännön vuoksi.

Koronatoimia ja lainsäädäntöjä voi tarkastella huolenpidon merkityksessä, jota ajatella jopa tärkeänä vallan luonteen aspektina. Vallan merkitysten haastajana on ikäänkuin vahvan suojelijan rooli, siinä missä vahvuutta on myös huolehtia yhteiskunnan resilienssistä ja yhteiskunnan hyvästä ilman vallan holhoavuutta. Oivallukseen sisältyy ymmärrys siitä, että kaikki valta ei olekaan vahvuutta, vaan se voi olla myös sensiiivistä ja aistivaa, ja ennen kaikkea valtaa puoltavaa, sen sijaan että se ymmärretään ainostaan lujana voimana.

Inka Blomqvist
Kirjoittaja on P-klubin 4. vuoden opiskelija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen toimitus:
Joonas Sillanpää | joonas.k.sillanpaa[at]utu.fi
Sara Ijäs | sara.u.ijas[at]utu.fi
Ilkka Olkku | ilkka.j.olkku[at]utu.fi
Hilda Hietanen | hhhiet[at]utu.fi
Erika Löytynoja | erika.i.loytynoja[at]utu.fi
Heli Kiiskilä | heli.a.kiiskila[at]utu.fi

Kielekkeen tekstaripalsta

Lähetä viestisi Kielekkeen tekstaripalstalle alla olevan linkin kautta.

https://forms.gle/fMGKYQPfHdk11xWV8