Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestölehti0509129976
kieleke@lists.utu.fi

Verkko-Kieleke
Minustako bloggaaja – kolme kysymystä bloggaajaksi haluavalle

Oletko harkinnut pistäväsi pystyyn oman blogin? Hienoa! Bloggaaminen on oiva tapa kehittää kirjoitustaitoaan ja jakaa ajatuksiaan muille. Mikä parasta, hommaan ei tarvitse laittaa ollenkaan rahaa: Bloggerin tai WordPressin kaltaisten ilmaisten blogialustojen avulla henkilökohtaisen verkkomedian luo parissa minuutissa. Ennen leikkiin lähtöä kannattaa kuitenkin kuluttaa hetki aikaa suunnitteluun, jotta homma lähtee käyntiin jouhevasti.

Bloggaaminen on siitä kivaa, että kukaan ei tule kertomaan, miten sitä kuuluisi tehdä. Se, miten kannattaa blogata, riippuu aika paljon siitä, mitä haluaa bloggaamisella saavuttaa. Omaksi ilokseen blogia pitävän ei tarvitse huomioida moniakaan sellaisia asioita, jotka ovat arkipäivää työkseen blogia kirjoittaville.

Itse bloggaan tällä hetkellä vaihto-opiskelustani Unkarissa. Kohdeyleisöäni ovat ensisijaisesti sukulaiset ja ystävät, jotka haluavat tietää, mitä minulle kuuluu ja miten elämäni vieraassa maassa sujuu. En usko, että blogini saavuttaa Facebook-ystäviäni suurempaa yleisöä, mutta se ei ole tarkoituskaan. Bloggaan purkaakseni ajatuksiani, pitääkseni suomen kielen kirjoitustaidon vireessä ja välttyäkseni kertomasta samoja infoja erikseen kahdelle sadalle eri tyypille.

Mistä haluat blogata?

Blogin aihe kannattaa rajata, sillä se (hieman logiikan vastaisesti) helpottaa tekstien aiheiden keksimistä. Vaihtoblogini teemat löytyvät arjestani Unkarissa, joten en edes harkitse ottavani blogissani kantaa vaikkapa Suomen sisäpolitiikan ajankohtaisaiheisiin tai kirjoittavani sinne arvostelua Stam1inan uutuuslevystä. Sen sijaan keskityn miettimään, mitkä asiat elämässäni ulkomailla olisivat sellaisia, jotka voisivat kiinnostaa lukijoitani. Hyviä aiheita voivat olla arkisetkin huomiot vaikkapa suomalaisen ja unkarilaisen illanviettokulttuurin eroista tai täkäläisen lähikaupan hyllyjen sisällöstä.

Aiheen rajaaminen helpottaa myös lukijoiden löytämistä, sillä blogin seuraajaksi on helppo jäädä, kun tietää, millaisia aiheita siinä käsitellään. Esimerkiksi Timo Soinin Plokista voi odottaa löytävänsä sekavaa öyhötystä, mutta vaikka ulkoministerimme joskus päättäisi jakaa suosikkikalakeittonsa reseptin, kovin moni tuskin osaisi jatkossakaan hakea kyseiseltä sivulta ruuanlaittovinkkejä.

Miksi haluat blogata?

On eri asia jakaa nettipäiväkirjansa linkki lähipiirille kuin tavoitella valtavaa yleisöä kirja-arvosteluilleen. Omaksi ilokseen blogin saa helpoiten luotua jollekin ilmaiselle blogialustalle. Tällöin blogin osoite voi olla esimerkiksi muotoa esimerkkiblogi.wordpress.com. Ilmaiset blogipalvelut tarjoavat käyttäjilleen valikoiman erilaisia ulkoasuja, eikä blogin pyörittämiseksi tarvitse tietää mitään esimerkiksi koodaamisesta.

Mikäli tarkoitus on käyttää blogia esimerkiksi portfoliona tai jos kirjoituksillaan tähtää maailmanmaineeseen, kannattaa oman maksullisen verkkosivun hankkimista harkita. Tällöin blogin osoitteen saa muotoon esimerkkiblogi.fi, ja mahdollisuudet sivuston muokkaamiseen ovat monipuolisemmat. Tällöin blogista saa ammattimaisemman näköisen, ja halutessaan blogia voi vapaammin hyödyntää esimerkiksi mainostulojen hankkimiseen. Oman verkkosivun voi luoda vähäisilläkin ATK-taidoilla, mutta se vaatii hieman enemmän selvittelyä ja aikaa alkuun pääsemiksi kuin esimerkiksi blogin luominen Bloggeriin.

Kuinka usein olet valmis bloggaamaan?

Kannattaa tehdä jonkinlainen sopimus itsensä kanssa siitä, kuinka usein julkaisee uuden kirjoituksen. Rima kannattaa julkaisutahdin osalta pitää alkuun sen verran matalana, että tavoite on vaivatonta täyttää. Ei ole mitään järkeä blogata päivittäin blogin julkaisuhetkestä lähtien, mikäli rutiinia kirjoittamiseen ei vielä ole. Itse olen päättänyt blogata vaihtoni ajan vähintään kerran kuukaudessa. Jos asiaa on, voin toki julkaista tekstejä useamminkin, mutta tärkeintä on, että julkaisen edes kerran kuussa. Näin blogi ei pääse täysin unohtumaan Erasmus-elämän melskeissä.

Maltillisen julkaisutahdin hyviin puoliin kuuluu myös se, että jos ei ole mitään kerrottavaa, ei ole pakko kirjoittaa kaiken aikaa. Kuten monessa muussakin tekemisessä, myös tässä hommassa laatu on määrää olennaisempi. Kovin moni ei huomaa, jos (henkilökohtainen) blogi päivittyy harvakseltaan, mutta jos tekstien sisältö on päivästä toiseen mielikuvituksetonta ja tylsää, lukijoita tuskin riittää.

Iida Virtanen
Kirjoittaja on unkarilaistunut fennougristi, jonka vaihtoblogin Pakkaamatta löydät osoitteesta http://kielimatkailija.fi/pakkaamatta .

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteystiedot

Toimitus:
kieleke.toimitus@gmail.com
kieleke@lists.utu.fi

  • Päätoimittajat:
  • Elina Peltonen | elainp@utu.fi
  • Anniina Lautkankare | aslaut@utu.fi
  • Toimittajat:
    Joanna Penttala | joanna.j.penttala@utu.fi
    Vilma Ranta | verant@utu.fi
    Mariette Oksanen | masoks@utu.fi
  • Mea Lampinen | mea.s.lampinen@utu.fi
Kielekkeen tekstaripalsta

Lähetä viestisi palstalle alla olevan linkin kautta.

https://forms.gle/fMGKYQPfHdk11xWV8