Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

Verkko-Kieleke
540 opintopisteen mittaisella matkalla ekspertiksi

Äidinkieli, historia ja liikunta olivat lukiossa kolme minua eniten kiinnostanutta oppiainetta. Kun koitti abikevät ja oli aika hakea seuraavaa opiskelupaikkaa, päädyin hakemaan kiinnostuksen kohteideni pohjalta liikunta-alalle, historian opintoihin sekä journalismin koulutukseen. Koulun ovet avautuivat lopulta osoitteessa Lemminkäisenkatu 30, 20520 Turku. Pääsin opiskelemaan journalismia Turun ammattikorkeakouluun.

Ajattelin, että isona minusta tulee urheilutoimittaja. Saattaa olla, että jonain päivänä tuleekin, mutta silloin olen suorittanut korkeakouluopintoja vähintään yhdeksän vuoden ja 540 opintopisteen edestä: journalismin koulutuksen Turun AMK:ssa ja suomen kielen opinnot Turun yliopistossa.

Konkreettinen näyttö omasta osaamisesta on tärkeää.

Konkreettinen näyttö omasta osaamisesta on tärkeää.

Toimittajan ammattiin on monta tietä. Journalismia ja viestintää voi opiskella kansanopistossa, ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa – onpa nykyisin medialukioitakin. Lisäksi voi opiskella jotain täysin toista alaa ja työllistyä silti journalistiksi. Alalle pyrkiessä merkitystä on sillä, minkälaisia kontakteja työnhakijalla on, mitä hän osaa ja minkälaisia näyttöjä hänellä on osaamisestaan. Yksittäistä tutkintotodistusta tai kurssisuoritusta parempi näyttö osaamisesta on jokin mediatuote, esimerkiksi uutinen, henkilökuva tai videohaastattelu, jonka tekemisessä on hyödynnetty koulunoppeja.

Journalismin opiskelu ammattikorkeakoulussa on hyvin käytännönläheistä. Opiskelijat harjoittelevat alan työmaailmaan hyppäämistä oppilaitoksen omassa toimituksessa ja kampusradiossa sekä koulun viestintätiimissä. Itselleni ammattikorkeakouluopintojen parasta antia olivat lukuisat harjoittelujaksot.

Medianomin AMK-tutkinto on laajuudeltaan 240 opintopistettä, ja omaan tutkintooni sisältyi erilaisia harjoitteluja oikeissa työelämän yrityksissä 59 opintopisteen verran. Lisäksi tein sosiaalisen median viestinnän kehittämiseen keskittyneen opinnäytetyön toimeksiantona urheiluseuralle. Harjoittelujen kautta pääsin kirjoittamaan uutisia ja napsimaan valokuvia Etelä-Saimaa-sanomalehteen, tekemään haastatteluja Auran Aaltojen suorissa radiolähetyksissä, toimittamaan ja editoimaan videohaastatteluja TPS-jalkapallon mediatiimissä, kirjoittamaan raportteja jääkiekko-otteluista Jatkoaika-verkkolehteen, videokuvaamaan jalkapallo-otteluja televisioon sekä isännöimään jalkapallo-otteluiden studiokeskusteluja. Ilman harjoittelujaksoja minulla ei olisi verkkoportfoliota täynnä erilaisia työnäytteitä.

Ammattikorkeakoulussa opin perusteet valo- ja videokuvaamisesta sekä äänen, valokuvan ja liikkuvan kuvan editoinnista. Lisäksi kursseilla perehdyttiin yhteisöviestintään ja freelance-toimittajan työhön. Journalismin koulutuksessa pääsi myös tekemään media-analyyseja ja järjestämään keskustelutapahtuman media-alan ilmiöistä. Opintojen aikana sain käsityksen siitä, minkälaisista palikoista televisiouutinen koostuu ja miten pidemmän videoreportaasin käsikirjoitus tehdään. Tiedän, kuinka tehdään kolmipistevalaisu ja miten videon kuvakerronta etenee luontevasti tietyntyyppisten leikkausten ja kuvakokojen avulla. Oivalsin, miten kirjoitetaan hyvä tiedote ja millaisessa järjestyksessä informaatio uutisessa esitetään. Tunnen journalistin ohjeet, enkä siten ole heti törmäyskurssilla Julkisen sanan neuvoston kanssa. Ymmärrän, minkälaista on kiinnostava sosiaalisen median viestintä.

Journalismin opintojen aikana tein toista sataa haastattelua sekä kohtasin monia erilaisia persoonia ja eri ammattialoilla toimivia ihmisiä. Haastattelutilanteista kertyi arvokasta sosiaalista pääomaa ihmiselle, joka ei ammattiroolinsa ulkopuolella ole mikään varsinainen suupaltti.

Jäin monella ammattikorkeakoulun kurssilla kaipaamaan sitä, että olisimme opettajan johdolla pureutuneet syvemmälle käsiteltävään aiheeseen. Esimerkiksi Adoben kuvankäsittely-, taitto- ja videoeditointiohjelmiin tutustuttiin varsin pintapuolisesti. Samaten web-analytiikkaan ja hakukoneoptimointiin olisi mielestäni kannattanut paneutua paljon syvällisemmin. Monimutkaisten ohjelmien tunteminen läpikotaisin olisi selkeä valttikortti AMK-pohjalta media-alan töihin pyrkivälle.

Nyt kun opinnot ammattikorkeakoulussa ovat ohi, on päällimmäisenä mielessäni tunne, että osaan vähän kaikkea edellä mainittua, mutta en ole ekspertti oikein missään. Siksi päätinkin vielä jatkaa opintiellä ja hain opiskelemaan suomen kieltä ja suomalais-ugrilaista kielentutkimusta Turun yliopistoon. Kaipasin syvempää ymmärrystä kielestä ja kirjoittamisesta, lisää yleissivistystä sekä laajempaa valinnanvapautta tarjolla olevien kurssien suhteen. Journalismin AMK-opinnoissa radiojuontamisella ja radiotoimittamisella oli hämmentävän iso painoarvo kirjoittamisen oppimiseen verrattuna.

AMK-opinnot saivat minut myös kaipaamaan kokeita, niin hassulta kuin se kuulostaakin. Neljän vuoden aikana tekemäni kokeet voi laskea yhden käden sormilla. Kokeiden sijaan kurssilla karttunut osaaminen osoitettiin jollain konkreettisella itse tai pienryhmässä tehdyllä tuotteella, kuten videolla, uutisella tai radiohaastattelulla. Se ei toki ole yksiselitteisesti huono toimintatapa, mutta koen, että koulun ja kokeiden tai tenttien pitäisi kuulua varsin kiinteästi yhteen.

Yliopisto-opintojen alkutaipaleella suurimman vaikutuksen minuun on tehnyt se, miten syvälle suomen kielen rakenteisiin jo ensimmäisellä äänne- ja muotorakenteen kurssilla on menty. Vaikka äkkiseltään voisi ajatella, että äidinkielinen puhuja tietää kaiken oleellisen suomen kielestä, ei asia kuitenkaan ole näin. Odotan innolla, mitä kaikkea uutta opinkaan äidinkielestäni seuraavien vuosien aikana. Professorien, apulaisprofessorien ja dosenttien päässä oleva mielettömän suuri tietopankki oman alansa asioista on jotain, mitä ihailen suuresti.

AMK-opintojen aikana urheilutoimittajuuden rinnalle nousi kaksi muuta mahdollista tulevaisuuden ammattia: olisi mielenkiintoista toimia tiedottajana tai äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian opettajana. Opettajan (ja usein myös tiedottajan) virkaan tarvitaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, joten pitkä taival korkeakouluissa paitsi sivistää myös avaa uusia urapolkuja. Journalistin, yhteisöviestinnän ammattilaisen ja äidinkielen opettajan työssä tarvitaan hyviä kirjallisen ja suullisen ilmaisun taitoja, yleissivistystä sekä ymmärrystä mediakentästä. Näen, että journalismin ja yhteisöviestinnän AMK-koulutus ja suomen kielen opinnot yliopistossa luovat hyvän pohjan työllistymiselle kaikkiin toiveissani siintäviin ammatteihin. Tärkeintä on päästä lopulta tekemään työtä, josta tykkää.

Aleksi Ristimäki

kirjoittaja on ensimmäisen vuoden suomen kielen opiskelija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Karoliina Posti (kaepos)
Nelli Mäkitalo (neelma)
Noora Vesterinen (nomave)
Venla Parviainen (vjopar)