Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

opsitjatutkinnot
Uudistuvat opsit ja tuuliset tutkinnot

Yliopiston opetus muuttuu jatkuvasti. Se muuttuu esimerkiksi siksi, että opetusta kehitetään ja arvioidaan opiskelijoiden palautteen pohjalta. Opetuksen kriittinen arviointi ja palautteeseen reagoiminen ovat olennainen osa yliopistoyhteisön toimintaa. Luonnollisen kehittämisen lisäksi joskus tuntuu, että uudistamisessa tärkeintä on muutos. Yliopistot kilpailevat sijoituksista maailman ranking-listoilla, ja ne haluavat osoittaa dynaamisuutensa. Välillä maan hallitus vaatii yliopistoja uudistumaan esimerkiksi taloudellisista syistä. Eri intressiryhmien tarpeet ja tavoitteet ovat erilaiset ja ne muuttuvat, minkä vuoksi tutkinnotkin muuttuvat jatkuvasti.

Kun on ollut yliopistossa töissä vuosia, tuntuu, että tutkintojen tai opintojen rakenteeseen suunnitellaan muutoksia tämän tästä. On kausia, jolloin valtaosa opettajan työajasta menee tutkintorakenteiden ja opetussuunnitelmien uudistamiseen ja uusien kurssien suunnitteluun.

Peruskoulussa ja lukiossa opetussuunnitelmat ovat voimassa noin kymmenen vuotta, koska opetuksen järjestämistä ohjataan valtakunnallisesti. Yliopistot tekevät omat opetussuunnitelmansa itse ja uudistavat niitä silloin, kun katsovat uudistamisen tarpeelliseksi. Yliopistonkin opetusta toki ohjaillaan: tutkintoja pitää esimerkiksi Euroopan tasolla pystyä vertailemaan, ja tutkintojen pitää olla valtakunnallisesti yhtä laajoja.

Meillä humanistisessa tiedekunnassa opetussuunnitelmat on tehty oppiaineittain ja opetussuunnitelmia on pyritty viime aikoina uudistamaan ja päivittämään kahden vuoden välein. Tänä keväänä suunnittelu on kuitenkin ollut erilaista, kun laitoksessa on tehty yhteisiä maisterivaiheen tutkinto-ohjelmia, jotka ovat samanlaisia tai yhteisiä eri kieliaineiden opiskelijoille. Seuraamme valtakunnallista kehitystä, sillä monet yliopistot ovat jo rakentaneet oppiaineita laajempia kandi- ja maisteriohjelmia. Kieliaineiden uusi suunnitelma pohjautuu pari vuotta sitten tehtyyn opintopolku-uudistukseen ja kehittää opintopolkuja edelleen. Uusissa tutkinto-ohjelmissa suomen ja fennougristiikan opiskelijat valmistuvat ensisijaisesti kielen oppimisen ja opettamisen ammattilaisiksi tai kieliasiantuntijoiksi, vaikka opinnot yhä sisältävät myös tietyn erikoistumiskielen syventävät opinnot.

Uudistus tarkoittaa etenkin sitä, että opiskelijan pitää valita nykyistä selvemmin, millaiseen osaamiseen hän haluaa maisterintutkinnossaan keskittyä. Uudistuksella on kunnianhimoinen tavoite tehdä meiltä valmistuneista entistä houkuttelevampia työnhakijoita ja työelämää kiinnostavia osaajia. Ihan lopullisesti valmista ei tainnut tulla vieläkään. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että on aika nostaa keväinen malja vihdoin valmiiksi saaduille tutkinto-ohjelmille ja toivoa, että uudistukset innostavat sekä opiskelijoita että opettajia.

Päivi Laine
yliopistonlehtori, kielen oppimisen ja opettamisen tutkinto-ohjelma
Paula Sjöblom
yliopistonlehtori, kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelma

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Karoliina Posti (kaepos)
Nelli Mäkitalo (neelma)
Noora Vesterinen (nomave)
Venla Parviainen (vjopar)