Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

Verkko-Kieleke
Uudissanoja ja muita kielihuomioita

Maailman koko ajan muuttuessa myös kieli muuttuu, ja uusille asioille tarvitaan uusia nimityksiä. Jo yhden vuoden aikana kieli muuttuu ja saa uusia sanoja, ja kertaankin nyt, mitä kaikkea kielessämme on tänä vuonna tapahtunut. Suuret poliittiset ilmiöt saavat yleensä nimityksiä, mistä kertoo Britannian EU-erosta syntynyt sana brexit sekä Donald Trumpin presidentinvaalien voittoa kuvaava trytky. Maailmanlaajuisen pelivillityksen Pokémon Gon myötä on alettu puhua pokettamisesta sekä taskuhirviöistä (pocket = tasku, monster = hirviö). Iskävartalo ja muttura (miesnuttura) ovat puolestaan arkielämän käyttötarpeeseen syntyneitä sanoja. Usein tietyissä ammateissa käytetyille tai hankalille vieraskielilisille, kuten lääketieteellisille, sanoille keksitään helpompia arkipäiväisempiä ilmauksia: esimerkiksi defibrillaattoria voi nykyään kutsua sydäniskuriksi. Ruokakin seuraa tiettyjä trendejä, jolloin uusia ruokasanoja syntyy jatkuvasti: tämän vuoden hittiruokia on ollut nyhtökaura ja nakukakku. Myös kadunnimistöä on alettu tänä vuonna uudistaa nykyaikaisemmaksi, sillä Lohja on saamassa kaksi uutta katua: Emoji- ja Meemikadun.

img_6309

Kielitoimiston sanakirja päivittyy vuoden tai kahden välein. Sanakirjaan ei kuitenkaan lisätä täysin uusia trendisanoja, vaan ensin seurataan, jäävätkö sanat elämään. Kielitoimiston sanakirjaan voi myös lähettää omia ehdotuksia uudissanoista. Ensi kevään päivitettyyn sanakirjaan on tulossa muun muassa seuraavat uutuussanat: emoji, laastarisuhde, mehustella, ruutuaika, suppailla, vastamainos, versus, uunijäätelö, raakaruoka, granola, heraproteiini, hevi-osasto, ilmiöpohjainen, lapsentahtinen, burkini, frisbeegolf, hamppari, klikkaus- journalismi, ikuisuusprojekti, höntsätä, jösses ja perseillä.

Koska nykypäivän kielenkäyttö muuttuu vauhdilla, Kotimaisten kielten keskus kehottaa kaikkia kielestä kiinnostuneita lähettämään kielestä tekemiään havaintoja. Kotuksen Kielitoimisto aloitti maaliskuussa yleiskielen seurantatalkoot, jonka tarkoituksena on kerätä kaikilta kielestä kiinnostuneilta kansalaisilta kieleen liittyviä huomioita. Huomiota voi tehdä esimerkiksi asiateksteissä esiintyvistä yleiskieleen sopimattomista piirteistä. Suomalaiset ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa neutraaleissa asiateksteissä esiintyviin voimakkaisiin kieli- ja mielikuviin. Tällaisia liioittelevia ilmauksia ovat esimerkiksi rajusti, isosti, mieletön, posketon ja äärettömän. Lisäksi ihmetystä on herättänyt tyyliltään arkiset verbit, kuten meinata ja torpata. Radiossa ja televisiossa puhutussa kielessä huomiota on herättänyt muun muassa turhien täytesanojen käyttö ja se-sanan artikkelimainen käyttö englannin ja ruotsin tapaan. Kielitoimisto on saanut paljon havaintoja puhekielisten ilmausten siirtymisestä kirjoitettuun kieleen. Tällaisia ilmauksia ovat esimerkiksi verbittömät koska-rakenteet (En voi lähteä reissuun, koska koira), kieltosanan puuttuminen kieltolauseista (Minä mitään ymmärrä) sekä liikenne-sanan käyttäminen liikkeelle lähdettäessä (Lähdetään liikenteeseen).

Kielitoimisto tekee saamistaan havainnoista koosteita, joita voi lukea Kotuksen verkkosivuilta. Koosteita lukemalla suomen kielen opiskelija voi saada hyviä vinkkejä esimerkiksi tutkielman tekoon!

Teksti ja kuva Irene Lindell

Jutun lähteenä on käytetty Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuja (www.kotus.fi).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Karoliina Posti (kaepos)
Noora Vesterinen (nomave)
Iida Virtanen (iijovir)