Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestölehti0509129976
kieleke@lists.utu.fi

Verkko-Kieleke
Hyvästit pääsykokeille?

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti toukokuussa työryhmän pohtimaan korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistamista. Jo toukokuisissa opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välisissä sopimusneuvotteluissa yliopistot sitoutuivat luopumaan pitkää valmentautumista edellyttävistä opiskelijavalinnoista ja ottamaan käyttöön alakohtaiset yhteisvalinnat vuoteen 2018 mennessä.

OKM:n työryhmä julkaisi marraskuussa raportin Valmiina valintoihin. Ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Raportin viesti on selvä: ministeriö haluaa, että vuoteen 2020 mennessä opiskelijat valitaan ensisijaisesti yo-todistuksen perusteella. Ammattikoulun käyneille ja muille OKM:n näkökulmasta poikkeustapauksille tosin pitää vielä keksiä omat valintamenettelynsä. Raportin julkaisun jälkeen yliopistoissa, tiedekunnissa ja oppiaineissa pohditaankin nyt kuumeisesti, miten uusi valintajärjestelmä käytännössä toteutetaan.

Uudistukselle esitetään monia perusteluita. Nykyinen kaksivaiheinen järjestelmä, jossa yo-kokeiden jälkeen pitäisi heti aloittaa pääsykokeisiin valmistautuminen, on monelle abiturientille raskas. Esimerkiksi lääketieteen valintakoe perustuu lukion biologian, fysiikan ja kemian oppimääriin, joten tuntuu varmasti hullunkuriselta osoittaa oma osaamisensa kahdesti. OKM haluaa myös suitsia pääsykoevalinnan ikäviä lieveilmiöitä: valmennuskurssibisnestä ja välivuosia.

Lukiokoulutus on viime vuosina ollut OKM:n lempilapsi, ja etenkin ylioppilastutkinnon digitalisaatio on edennyt ihailtavalla innolla. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että yo-tutkintoinstituutiosta ollaan tekemässä koko koulutusjärjestelmän kruunua. Opiskelijavalintauudistuksessa piilee monia riskejä, eikä ole varmaa, toteuttaako se tavoitteitaan halutulla tavalla.

Todistusvalinta on jo nyt käytössä monilla aloilla, ja sitä voisi varmasti hyödyntää enemmänkin. Kaikille tieteenaloille se ei kuitenkaan sovi. Esimerkkinä voi käyttää omaa oppiainettamme: kielitieteellistä ajattelua ei juurikaan opeteta lukioissa, eikä edes äidinkielen ja kirjallisuuden yo-koe kerro hakijan soveltuvuudesta suomen kielen opiskelijaksi juuri mitään. OKM:n mukaan ”opiskelijavalintojen tulee perustua pääsääntöisesti toisen asteen koulutuksen aikana hankittuun osaamiseen”, mutta lukion oppisisältöihin pystyy lähivuosina tuskin vaikuttamaan, kun uudet opetussuunnitelman perusteet on vasta otettu käyttöön.

Valintakokeiden valttina on ollut, että hakija voi koekirjallisutta lukiessaan tutustua alaan ja myös itse reflektoida omaa motivaatiotaan ja soveltuvuuttaan alalle. Yo-todistusvalinnan riskinä on, että yhä useammat huomaavat ensimmäisinä opiskeluvuosinaan olevansa väärällä alalla. Vastikään käyttöön otettujen ensikertalaiskiintiöiden takia uuden opiskelupaikan saaminen voi olla vaikeaa. Yliopistoille tulee siis kiire kehittää alanvaihtomahdollisuuksia opiskelijoille, jotka muuten jäisivät opinnot keskeyttäessään tyhjän päälle.

Opiskelijavalintauudistuksen ansiosta ylioppilastutkinnon painoarvo kasvaa jatkossa täysin suhteettomaksi. Lukio-opiskelijoiden stressi lisääntyy ja lukio-opetuksen tavoite siirtyy yleissivistävästä koulutuksesta yhä enemmän yo-kirjoituksiin valmistautumiseen – non vitae, sed scholae! Teini-ikäisenä tehdyt valinnat sanelevat tulevaisuuden suunnan. Valmennuskursseja uudistus ei varmasti poista, niitä aletaan vain tarjota jo abiturienteille. Välivuodetkaan tuskin vähenevät, kun nuoret alkavat ahkerammin korottaa yo-arvosanojaan päästäkseen haluamalleen alalle.

Valitettavasti näyttää siltä, ettei OKM:n junaa voi pysäyttää. Valintakoeuudistus kulkee samaa rataa kuin viimeaikainen koulutuspolitiikka muutenkin: kärkihanke edellä, ministeriön tiukassa ohjauksessa. Ylioppilastutkinnon asemaa ei enää uskalleta kyseenalaistaa, vaikka syytä olisi.

Otso Norblad

Kannan koulutuspoliittinen vastaava

Allekirjoittaneen ja Elena Rintamäen ura Kannan kopoina päättyy vuodenvaihteessa. Haluamme kiittää kantalaisia kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhaisaa joulua sekä onnea ja menestystä tulevalle vuodelle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteystiedot

Toimitus:
kieleke.toimitus@gmail.com
kieleke@lists.utu.fi

 

Päätoimittajat:
Hilda Hietanen | hilda.h.hietanen@utu.fi
Henrik Uhinki | hjuhin@utu.fi

Toimittajat:
Erika Löytynoja | erika.i.loytynoja@utu.fi
Vilma Ranta | verant@utu.fi
Elina Peltonen | elainp@utu.fi
Mariette Oksanen | masoks@utu.fi
Anniina Lautkankare | aslaut@utu.fi
Kristina Tuomi | paltuo@utu.fi
Veera Hotanen | vshota@utu.fi
Miska Törmänen | mktorm@utu.fi

Kielekkeen tekstaripalsta

Lähetä viestisi palstalle alla olevan linkin kautta.

https://forms.gle/fMGKYQPfHdk11xWV8