Osa suomen kielen opiskelijoistamme viettää jälleen lukuvuotensa Turun normaalikoulussa opettajuutta harjotellen. Opettamisen lisäksi Norssi tarjoaa loistavat puitteet suomea toisena kielenä opiskelevien nuorten suomen oppimisen tarkasteluun. S2-ryhmiä on Norssissa paljon ja tasoerot vaihtelevat huimasti. Selvitimme, millaista on seiskaluokkalaisten S2-oppilaiden suomen kielen opiskelu ja kuinka he ovat päätyneet kielemme pariin.

1. Milloin olet aloittanut suomen kielen opiskelun?
2. Mikä on suomen kielessä mielestäsi mielekkäintä?
3. Entä mikä on haastavinta?
4. Onko sinulle sattunut suomen kielen kanssa jotain hauskaa kömmähdystä?
5. Mikä asia on suomen kielessä tuntunut aluksi vaikealta, mutta jonka osaat nyt jo hyvin?
6. Mikä on seuraava kehityskohteesi suomen kielessä?
7. Mikä olisi vinkkisi omaa äidinkieltäsi puhuvalle suomen kielen vasta-alkajalle?

Thomas, 13
Synnyinmaa: Suomi
Vanhempien synnyinmaa: Viro
Äidinkieli: viro

1. Aloitin suomen kielen opiskelun päiväkodissa.
2. Sanaluokista verbit ovat kivoimpia ja helpoimpia oppia.
3. Haastavinta on partikkelien oppiminen.
4. Alakoulussa selittäessäni pitkiä tarinoita puhuin välillä vahingossa viroksi ja huomasin sen vasta jälkeenpäin, kun kaverit kyselivät, että mitä juuri selitin.
5. Substantiivit tuntuivat aluksi vaikeilta, koska niitä on niin paljon. Vaikeuksia tuotti myös alussa oppia, mitkä sanat kirjoitetaan isolla ja mitkä pienellä.
6. Ei ole varsinaisia kehitystavoitteita tällä hetkellä.
7. Helppo muistisääntö: Jos virossa on t, suomessa se on d ja sama asia toisinpäin.

Jimmy, 13
Synnyinmaa: Tanska
Vanhempien synnyinmaa: Vietnam
Äidinkieli: vietnam

1. Muutin Suomeen kaksivuotiaana ja menin neljävuotiaana suomenkieliseen päiväkotiin.
2. Suomen kielessä hauskaa on sanojen taivuttelu kavereiden kanssa. Sanaluokista nominit tuntuvat helpoimmilta.
3. Haastavinta on yhdyssanat. On vaikeaa erottaa, milloin sanat kirjoitetaan yhteen ja milloin erikseen.
4. Sanoista minulla menee helposti sekaisin valkoinen ja keltainen.
5. Vaikeinta oli aluksi oppia demonstratiivipronominit ja se, milloin niitä käytetään. Nyt ne ovat helpompia, koska niitä on kuullut paljon.
6. Seuraava kehitystavoitteeni on taipumattomat sanat.
7. Pronominien opettelussa täytyy muistaa se, että suomessa niitä on vain muutama – vietnamissa monta sataa.

Basim, 13
Synnyinmaa: Suomi
Vanhempien synnyinmaa: Irak
Äidinkieli: arabia

1. Suomenkielisessä päiväkodissa.
2. Suomen kieli on mielestäni outo kieli, mutta kiva puhua. Erityisen hauskoja ovat tervehdyssanat. Sanaluokista numeraalit ovat helpoimpia.
3. Haastavinta ovat muut sanaluokat ja erityisesti adjektiivit.
4. Pieniä virheitä tapahtuu paljon. Kerran yritin sanoa kaverille ”otetaan matoja” ja sanoin vahingossa ”otetaan mattoja”. Matot eivät olisi kelvanneet kalastukseen.
5. Heti ei tule mieleen mitään yksittäistä asiaa, mutta huomaan kuulevani toisten suomea toisena kielenä puhuvien puheesta virheitä helpommin kuin ennen. Osaan myös usein auttaa puhujaa ja korjata mahdolliset virheet.
6. Kehitystavoitteena on monta asiaa. Tarvitsen lisää tarkkuutta puhumiseeni, esimerkiksi hän-pronominin käyttöön. Olen kyllä huomannut, että eri puolella Suomea hän-pronominia käytetään eri tavalla. Osa sanoo ”se”, kun puhutaan ihmisestä, mutta ”hän”, kun puhutaan koirasta. Tämä hämmentää välillä.
7. Jos haluaa oppia suomen kieltä nopeasti, pitää lukea suomenkielisiä kirjoja ja olla tekemisissä suomalaisten kanssa – puheesta oppii paljon.

Gresa, 14
Synnyinmaa: Suomi
Vanhempien synnyinmaa: Kosovo
Äidinkieli: albania

1. Olen syntynyt suomessa, mutta muuttanut Norjaan yksivuotiaana. Suomeen muutin takaisin viisivuotiaana, jolloin aloitin suomenkielisen päiväkodin.
2. Mielestäni mukavinta suomen kielen opiskelussa on keskusteleminen suomeksi ja sitä kautta yhdessä oppiminen. Helpoimpia asioita suomen kielessä on sanaston oppiminen.
3. Vaikeaa on sanojen taivuttaminen, kun täytyy muistaa, miten eri sanat taipuvat eri sijamuodoissa ja persoonassa. On todella tärkeää saada sanat taivutettua oikein, koska sanojen ja virkkeen merkitys voi muuttua täysin, jos taivuttaa väärin.
4. Tunteiden vallatessa puhe muuttuu helposti albaniaksi. Olen esimerkiksi huutanut monesti opettajaa albaniaksi, jos hän ei ensimmäisillä kerroilla suomeksi huudettuna reagoi.
5. Ennen koulua haasteenani oli puheen ymmärtäminen ja tuottaminen, jotka ovat kuitenkin hurjasti parantuneet koulussa.
6. Haluaisin saada vielä kirjoittamiseeni tarkkuutta.
7. Täytyy muistaa, että kielet ovat todella erilaisia. Albanian ja suomen kielessä erityisesti äänteet eroavat paljon toisistaan. Erilaiset sovellukset ja sanapelit ovat hyvä apu kielen oppimisessa.

 Viivi Käiväräinen