Joulukuu 2012

Kaksi vuotta sitten kirjoitin muutamille vanhoille opiskelukavereilleni Facebookissa viestin, joka kuului suunnilleen näin: ”Aloin aikani kuluksi perustella LinkedIniin Turun yliopiston suomen kielen alumnit -ryhmää, kunnes rupesin miettimään asiaa vähän tarkemmin. Mitä yhdestä nettiryhmästä ‒ meidänhän pitäisi perustaa alumniyhdistys 50-vuotiaan Kannan kunniaksi!”

Kun itse opiskelimme, olisimme arvostaneet aktiivisia alumneja, joihin olisi ollut helppoa ottaa yhteyttä, kun kaipasimme työelämäyhteyttä tai historiaperspektiiviä. Toki oppiaineen kautta saimme kontaktia muutamiin alumneihin, mutta ehkä jopa hieman kadehdimme ainejärjestöjä, joita alumniyhdistykset tukivat monin tavoin. Se sai jopa miettimään, eikö oma alamme ole arvostettava, jos valmistuneet eivät edes taakseen vilkaise päästyään kerran pois, eteenpäin.

Se vain käy niin huomaamattoman helposti: kun itse valmistuu, unohtaa samalla, mitä oli aikoinaan toivonut alumneilta. Poislähdön pölyn laskeuduttua järkeilimme kuitenkin, että tuskin te nykyisetkään opiskelijat alumniyhdistystä meitä varten perustaisitte, vaan kyllä se olisi meidän itse tehtävä. Näin saamme kolme kärpästä yhdellä iskulla: autamme opiskelijoita niin kuin olisimme itse toivoneet meitä autettavan, teemme muulle maailmalle yhä näkyvämmäksi fennistien kyvykkyyden parantaen samalla omaakin statustamme työmarkkinoilla ja ‒ viimeisenä vaan ei vähäisimpänä ‒ pitäisimme hauskaa alumnien kesken.

Kun fennistit perustavat yhdistyksen, mikä herättää eniten intohimoja? Tietysti nimi. Nimi on tärkeä, koska se kertoo yhdistyksestä paljon ja se on vaikeampi myöhemmin muuttaa kuin vaikka säännöt. Niinpä vielä saman vuoden joulukuussa meitä kokoontui kourallinen entisiä suomen opiskelijoita Kannan toimistolle ideoimaan perustettavan alumniyhdistyksen tulevaisuutta ja ennen kaikkea valitsemaan sille nimeä.

Jokaisella oli sylissään selattavana jokin osa sanakirjaa tai muu hyllyköstä löytynyt inspiraationlähde, ja aina välillä käytiin koneella tarkistamassa mahdollisuutta ottaa jokin nimiehdotus mukaan vaihtoehtoihin. Ensimmäinen ehdotus TUSKA (TUrun yliopiston Suomen Kielen Alumniyhdistys) ja sen Tuskan parahdus -niminen lehti hylättiin melko nopeasti. Ehdotuksia olivat myös esimerkiksi Assosiaatio, Fennomeeni, Suunta ja Yläkäsite. Noin tusinasta sanoja finaalikaksikkoon ylsivät lopulta toiseksi jäänyt Futuuri sekä voittajaksi valikoitunut Fenniks. Sitä puollettiin tähän tapaan: ”Fenniks! Koska nimenomaan olemme siellä Fennicumin liekeissä palaneet ja tuhkasta nousemme kertomaan muille, ettei se niin vaikeaa ole.”

Joulukuu 2013

Missään vaiheessa yhdistyksestä ei ole haluttu tehdä kenellekään taakkaa, vaan asiaa on edistetty silloin, kun se on mielekkäältä tuntunut. Niinpä ehti kulua vuosi ennen seuraavaa merkittävää askelta, rekisteröitymistä. Fenniks ry kirjattiin yhdistysrekisteriin 10.12.2013. Yhdistyksen viralliset perustajajäsenet ja ensimmäisen hallituksen jäsenet ovat lisäkseni Maiju Harju, Anna-Maria Peltomäki, Hanna-Kaisa Sadwinski ja Niina Salmi.

Ennakoidusti ajatellen vuosijuhlien järjestämisen kannalta joulunalusaika ei toki ole ideaalein: jäsenten kalenterit täyttyvät lomavalmisteluista ja juhlafirmoilla on kallis sesonkiaika meneillään. Mutta se on myöhempien aikojen murhe. On kuitenkin ehkä hyvä, etteivät Kannan ja Fenniksin pyöreät vuodet osu aina samalle tai edes peräkkäisille vuosille, ettei yhteisille vieraille tule juhlaähkyä. Olemme toiveikkaita, että itsekin jaksaisimme vielä vuonna 2063 raahautua lähes kahdeksankymppisinä juhlimaan 50-vuotiasta Fenniksiä ‒ koska haluamme uskoa, että yhdistys on silloin voimissaan ja meidät viisi kutsutaan kunniavieraiksi.

Yhdistykselle piti tietenkin laatia säännöt. Ne haluttiin jättää mahdollisimman väljiksi, jotta toiminta voisi muotoutua sellaiseksi kuin jäsenet sen haluavat tehdä. Emme siis ole määritelleet tiukasti, mitä yhdistyksen nimissä saa tai ei saa tehdä. Sopiviksi arvioimiaan ideoita on lupa jokaisen jäsenen toteuttaa ilman hallituksen kokouksen kutsumista koolle hyväksyntää varten.  Fenniks on raamit, jonka sisälle kulloinenkin jäsenistö voi luoda juuri sellaisen teoksen kuin parhaaksi näkee. Emme myöskään halua tehdä yhdistyksen pyörittämisestä itsetarkoituksellista, joten hallituskausi kestää kaksi vuotta kerrallaan ja on vain liittymismaksu eikä vuosittaista jäsenmaksurumbaa.

Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, joka on opiskellut suomen kieltä pää- tai sivuaineena Turun yliopistossa ja valmistunut kandidaatiksi tai maisteriksi. Näin haluamme ensinnäkin varmistaa sen, että kaikki omat opiskelukaverimme voivat liittyä jäseneksi, mutta myös vahvistaa omalta osaltamme kandidaatintutkinnon arvostusta akateemisena tutkintona. Tällainen rajaus myös auttaa itse kutakin välttämään yhdistystoimintavajeen, joka saattaa syntyä, kun ei enää opiskelujen loppuvaiheessa ehkä tunne Kantaa omakseen mutta kaipaa edelleen fennistien seuraa.

Lokakuu 2014

Jos alumnitoiminta houkuttaa, mutta et ole vielä aivan varma, onko tämä oikea yhdistys sinulle, tutustu keskusteluryhmiimme Facebookissa ja LinkedInissä. Niissä ei vaadita jäsenyyttä, vaan hyväksymme mukaan kaikki halukkaat, vaikka ryhmät ovatkin suljettuja. Myös muualla verkossa voi osallistua keskusteluun #Fenniks-tunnisteella.

Kuten muussakin toiminnassamme, verkkoryhmissä oma aktiivisuus on kaiken perusta: myös keskustelut ovat osallistujien innostuksen ja viitseliäisyyden aikaansaamia. Ei siis ole syytä jäädä odottelemaan, että joku keskusteluttaisi jostakin tietystä aiheesta, vaan nostaa itse se pöydälle ‒ samoista ideoista ja pohdinnoista kiinnostuneita löytyy joukostamme mitä luultavimmin aina.

Toimintasuunnitelma Fenniksillä kyllä on, vaikkei siinä asetettuja tavoitteita tänä ensimmäisenä toimintavuotena vielä olekaan saavutettu. Eihän meidän silti enää tarvitse kiirehtiäkään: yhdistys on valmiina, kun sitä tarvitaan, eikä mikään määritä takarajaa, sillä aina tulee uusia sukupolvia. Alumniyhdistys onkin jo perusolettamukseltaan sellainen, että se vain paranee vanhetessaan. Vuosien myötä jäsenistö monipuolistuu ja perinteet vahvistuvat.

Kustannuksia aiheuttavia ideoita toteutetaan sitä mukaa kuin uusia jäseniä liittyy yhdistykseen ja maksaa liittymismaksunsa. Toivottavasti kuitenkin joskus tulevaisuudessa Fenniks voi jopa taloudellisesti tukea Kantaa sekä esimerkiksi myöntää ansioituneille opiskelijoille stipendejä. Siihen saakka ideoidaan ensisijaisesti edullisia tapoja toteuttaa yhdistyksen tarkoitusta ‒ yksi sellainen tapa on tämä uusi kolumnipalsta, jolla haluamme välittää kokemusperäistä tietoa työelämän ja opiskelun välisistä säikeistä.

Alumniyhdistyksen aktiivit kirjoittavat Kielekkeessä tästä lähtien säännöllisesti, mahdollisesti myös lukijoiden toivomista aiheista. Fenniks on olemassa vähintään yhtä paljon sinua opiskelijaa kuin meitä alumneja varten. Jos haluat tietää lisää tai olla yhteydessä, löydät meidät osoitteella bit.ly/fenniks.

Laura Ticklén