Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

Verkko-Kieleke
Vannottuna paras

Kastajaiset ovat jokasyksyinen osa Kannan ohjelmaa. Sen tärkeimpänä osana kierretyn kaupunkikierroksen ja siihen liittyvän kilpailun jälkeen on tavallisesti myös aina kokoonnuttu Tiedon portaille vannomaan fennistin vala. Perinne ei ole ainakaan viime vuosina katkennut, vaikka valaa on luettu ja toistettu välillä hyvinkin epävakaassa säässä. Yksi asia tänä syksynä oli kuitenkin toisin. Valan uudistamisesta oli keskusteltu aikaisemminkin, mutta pieniä tilapäisiä korjauksia suurempiin toimenpiteisiin ei tietääkseni oltu ryhdytty. Tällä kertaa vannottiin uusi vala.

Itse olen aina pitänyt vanhaa Isä meidän -rukoukseen pohjautuvaa valaa jokseenkin ongelmallisena ja oikeastaan potentiaalisesti rienaavana. Kuulemani mukaan monissa muissakin opiskelijajärjestöissä on käytetty samaa pohjaa pitkään, mutta viime vuosina hallitukset ovat yksi toisensa jälkeen katsoneet paremmaksi siirtyä maallisempiin esikuviin. Hyvä näin, sillä uudelleenkirjoittamisen myötä valat päivittyvät myös sisällöllisesti tähän päivään.

Vanha fennistin vala oli vuosien saatossa ehtinyt muuttua todelliseksi muinaisjäännökseksi. Siinä mainituista kursseista moni oli tiettävästi jäänyt historiaan jo ennen opintojeni alkamista. Valan nimeämistä henkilökunnan jäsenistäkään en kaikkia tunnistanut, mistä saatoin päätellä heidät jo eläkkeelle jääneeksi opettajiksi. Hölmöltä vaikutti myös vannoa pidättäytyvänsä matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan opinnoista, poikkitieteellisyyshän on hieno asia. Oli siis monta syytä luoda uusi maailmojasyleilevä vala.

Uuden fennistin valan malliksi valikoituivat lopulta Agricolan esipuhetekstit Abckiriasta ja Psalttarista, joista yhdistellyn rungon sisään oli helppo sepittää myös täysin hatusta vedettyjä rivejä. Tämänkaltaisissa valateksteissä on usein ollut tapana luetella uusille opiskelijoille jo tutuksi tullutta henkilökuntaa ja oppimateriaalia. Luonnostelin aluksi valan sisällöksi jonkinlaista pikakelausta suomen kielen tutkimushistoriasta, mutta siinä esimerkiksi viittaukset henkilöiden töihin ja saavutuksiin eivät olisi auenneet kovin hyvin ilman taustatietoa. Hylkäsin siis sen, ja palasin ruotuun keskittymällä Fennicumilta tuttuihin nimiin tunnistettavuuden vuoksi. Uusi vala tekeekin kronologisen hypyn Agricolasta suoraan oppiaineemme henkilökuntaan.

Valassa itsessään vannotaan kunnianhimoa opinnoissa ja lähdekriittisyyttä kielioppien käytössä sekä luvataan tietysti valmistua maisteriksi, jolloin opinnot todella pääsevät palkitsemaan ahkeran opiskelijan. Ennen varsinaisia vannomisen aiheita luetellaan kuitenkin monet fennistit, jotka saavat todistaa uusia opiskelijoita yliopistolla. Valan pituuden kohtuullistamiseksi henkilökunnasta nimetyksi tuli vain osa: en oikein tiedä, pitäisikö pahoittelut nyt osoittaa rivien ulkopuolelle jääneille vai niille joutuneille. Tilanteen mairittelevuus on aina tulkinnanvarainen asia, mutta tässä luotan asianomaisten huumorintajuun. Ojasta allikkoon sen sijaan jouduttiin uskonnollisten viittausten täydellisen välttämisen suhteen siinä mielessä, että luettelon pohjana on käytetty Agricolan kuvausta hämäläisistä ja karjalaisista jumalista, puhumattakaan mallitekstien alkuperäisestä kristillisestä opetustarkoituksesta.

Valaperinteen tulevaisuudelta toivoisin, että joka syksyksi kirjoitettaisiin aina uutta vannottavaa. Näin valatekstit eivät pääsisi vanhenemaan, ja jokainen vuosikurssi voisi jälkeenpäin muistella juuri heitä varten aseteltuja riimejä. Vanhan kirjasuomen käyttö ja sen äärimmäisen vapaa mukailu ei tietenkään ole ainoa vaihtoehto, mutta hillittömän hauskaa itselläni ainakin sitä työstäessä oli.

Tällainen vala vannottiin 18.9.2013:

Vannoo nyt vanha ja noori

jolla ompi sydän toori.

Fennistit tunnetut monet tässä

uusia joukossaan todistavat – kaukan ja lässä.

Näitä kuulevat kantalaiset,

sekä miehet että naiset.

Agricola vanhan suomen loi

sen Häkkinen kirjoist meille toi.

Helasvuo kieliopin takoi,

Kurki murrealueet jakoi.

Ojutkangas äänteen, muodon kaitsi,

ettei tiedost, taidost jäisi paitsi.

Mink’ Huumo äkkäs puhujan mielest,

sen Mikone osoitti viron kielest.

Heidän lisäksi monet muut

kuulee nämät suuret suut:

Lupaan diskurssist selvän ottaa

ja ISK:st mik’ ompi totta.

Aamuluennoist voiton tahdon,

Abc-kiriast kaiken mahdon.

Fuksina viel jos monen villitsen,

maisterina suomen kielen hallitsen.

Sitä muistan elämäs aina,

niin se minul menestyksens lainaa.

Klaus Kurki

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Karoliina Posti (kaepos)
Noora Vesterinen (nomave)
Iida Virtanen (iijovir)