Suomen kielen syventäviin opintoihin kuuluu harjoittelu, jonka voi suorittaa 5–9 opintopisteen laajuisena. Harjoittelun kautta moni suomen kielen opiskelija saa ensimmäisen työkokemuksensa alalta ja sen kuuluisan jalan oven väliin. Harjoittelupaikka voi olla mitä tahansa suomen kieleen liittyvää: viestintää, opetusta, kielentarkastusta, toimittajan työtä, tutkimusprojektien avustusta… Harjoittelua voi tehdä niin palkallisena kuin pelkkien opintopisteidenkin perässä, mikä vaikuttaa suoritettavaan tuntimäärään.

Oppiaine pitää yllä tehtäväpankkia, jossa ilmoitetaan vapaana olevista harjoittelupaikoista jopa kuukausittain. Harjoittelijahaussa suositaan usein pidemmälle opinnoissaan ehtineitä. Kiinnostavaa paikkaa kannattaa kuitenkin hakea, vaikka aineopinnot olisivatkin vasta puolitiessä – toista hakua samaan paikkaan ei välttämättä hetkeen ole tulossa. Itselleen sopivaa työharjoittelupaikkaa voi etsiä myös muista yliopiston yksiköistä tai suoraan erilaisilta yrityksiltä kyselemällä. Kannattaa myös selvittää harjoittelun teon mahdollisuus vaihto-oppilasvuoden aikana. Kansainvälisiä harjoittelupaikkoja voi etsiä CIMOn nettisivuilta. Oma-aloitteisuus palkitaan harjoittelupaikan etsinnässä!

Turun yliopisto otti käyttöön vuosi sitten tiedekunnan rahoitustuen, jonka moni organisaatio nykyään edellyttää harjoittelijalta. Muista siis hakea harjoittelutukiseteliä ajoissa, jotta paikka ei jää sen puuttumisesta kiinni. Harjoitteluasioissa suomen kielen oppiaineen vastuuhenkilönä toimii professori Kaisa Häkkinen, jolta voit kysyä lisätietoa harjoittelun suoritustavoista.

Kieleke haastatteli kolmea viidennen vuoden suomen kielen opiskelijaa, jotka ovat juuri suorittaneet tai ovat suorittamassa syventävien opintojen harjoittelua. Heidän vastauksistaan voit lukea konkreettisia vinkkejä harjoittelun suorittamisesta.

S2-apuopettajana suomen kielen kesäkursseilla

Laura Kuokkanen

Viime kesänä sain vihdoin kokeilla jotain omaan alaan liittyvää, joka oli samalla minulle täysin uutta. En ollut opiskeluissani mitenkään erityisemmin haalinut S2-kursseja, mutta olin aina tavallaan ollut kiinnostunut alasta. Kun tilaisuus tarjoutui harjoitteluun ulkomaalaisten suomen kielen opiskelijoiden kanssa, päätin että nyt jos koskaan!

Harjoittelu kesti heinä- ja elokuun ajan ja piti sisällään kaksi suomen kielen intensiivikurssia. Heinäkuussa kurssin opiskelijat olivat opiskelleet suomea kotiyliopistoissaan eri puolilla maailmaa, ja he saapuivat Turkuun kertauksenomaiselle suomen kielen kurssille. Elokuun EILC-kurssin opiskelijat olivat Erasmus-vaihtareita, jotka halusivat oppia suomen kielen alkeita ennen varsinaisen opiskelun alkamista Suomessa. Kurssit erosivat siis jonkin verran toisistaan. Harjoittelijan tehtävät olivat kuitenkin aika samanlaisia kummallakin kurssilla.

Sain vastuulleni keskustelutuntien vetämistä ja vapaa-ajan aktiviteeteista huolehtimista. Lisäksi seurasin opettajien pitämiä tunteja. Näistä tunneista opin hirvittävän paljon: ne olivat minulle oppitunteja S2-opetuksesta, inspiroivia sellaisia! Harjoittelijat saivat myös vetää selkokielisiä opastettuja kierroksia Turun Linnassa ja Käsityöläismuseossa ensin osallistuttuaan itse näiden opastuksiin. Luokan ulkopuolella vietettiin saunailtaa, pelattiin pesistä, mentiin Seilin saarelle, tehtiin korvapuusteja ja vietettiin ylipäätään aikaa kurssilaisten kanssa. Opiskelijoiden into tarttui, ja oli hienoa nähdä Suomi uusin silmin, kun itselle arkiset asiat olivat toisille niin kiinnostavia. Jotkut opiskelijat esimerkiksi rakastivat niin paljon metsää, että he viettivät siellä yön täysin taivasalla.

Minulla oli paras kesä aikoihin, eli voisin todellakin suositella tällaista harjoittelua jollekin S2-alasta kiinnostuneelle!

Opetusharjoittelijan ja vaihto-opiskelijan kaksoiselämää Tartossa

Kiia Kuusento

Suoritan harjoittelua parhaillaan Tarton yliopistossa, Virossa. Osallistun täällä suomen kielen opetukseen ulkomaalaisille, joten suurin osa opiskelijoista on luonnollisesti virolaisia. Harjoittelu kestää neljä kuukautta, ja saan siitä opintopisteitä sen mukaan, kuinka paljon olen itse valmis tekemään töitä. Tavoitteenani on täydet 9 opintopistettä, mikä tietää noin 14 viikkotyötuntia. Alarajana on kuusi opintopistettä, joiden suorittamiseksi minun on työskenneltävä vähintään 9 työviikkotuntia. Harjoittelu ei ole palkallinen, mutta opintotuen lisäksi saan Erasmus-vaihtorahaa.

Hain harjoitteluun Erasmus-vaihdon kautta humanistisen tiedekunnan kiintiössä. Ensin kysyin oppiaineemme henkilökunnalta Tarton yliopiston suomen kielen henkilökunnan yhteystietoja. Sen jälkeen kysyin Tartosta, olisiko siellä mahdollista tehdä harjoittelu tänä syksynä. Vastaus oli onnekseni myöntävä.

Mahdollisuutena olisi ollut myös hakea Erasmus-harjoittelupaikkaa tai CIMOn harjoittelupaikkaa Tartossa. Päädyin kuitenkin tavalliseen Erasmus-vaihtoon, koska nyt minulla on harjoittelun lisäksi oikeus ja mahdollisuus ottaa myös Tarton yliopiston kursseja. Lukujärjestykseeni kuuluukin viron kieltä ja kulttuuria. Vaihtoraha on toki pienempi kuin harjoittelupaikoissa, mutta Viron alhaisemman hintatason vuoksi olen pärjännyt hyvin. Lisäksi saan elää kaksoiselämää huolettomana Erasmus-vaihtarina ja toisaalta vakavasti otettavana suomen kielen ammattilaisena.

Tähän mennessä olen pääasiallisesti vain seurannut tunteja, kuten suomen kielen alkeiskurssia ja praktiline soome 1 -kurssia, jolla on jo vähän pidempään suomea opiskelleita. Näille kursseille olen myös tehnyt muutamia harjoituksia, eli en ole aivan tyhjän panttina istuskellut. Lisäksi olen esitellyt paikallisille proseminaarilaisille meidän tutkintorakennettamme, omaa kandidaatin tutkielmaani ja kandidaatin tutkielman aiheita, joita yliopistomme oppiaineessa on tehty. Oppilaiden tekstejä olen päässyt korjailemaan jonkin verran. Kaikki hommat ovat olleet oikein mieleisiä, mutta muutamat vaatineet vähän enemmän kanttia. Välillä olen joutunut/päässyt sijaistamaan alkeiskurssin opettajia. Vaikka olenkin opiskellut viroa, en ole kuitenkaan sillä tasolla, että voisin viroksi opettaa suomea, ja tästä syystä näillä tunneilla on saattanut olla pientä kielimuuria. Onneksi sillä pääsee jo pitkälle, kun puhuu suomea hitaasti ja selkeästi.

Suosittelen paikkaa sellaiselle, joka on kiinnostunut S2-opettamisesta ja virolaisesta kulttuurista. Viron kielen taitoa ei ainakaan Erasmus-vaihdon kautta tehtävässä harjoittelussa vaadita, mutta ei se pahitteeksikaan ole. Lisäksi Tartto on ihan superkiva kaupunki, josta löytyy paljon tekemistä.

Niina Kekki

Artikkelikuva: Erään harjoittelijan tehtäviin kuului muun muassa vaihtareiden kanssa saunomista ja uimista Ruissalon kauniissa maisemissa.