Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

Verkko-Kieleke
Kotoisaksi käännetty

Kotoistus eli lokalisointi tarkoittaa Wikipedian mukaan joukkoa sellaisia toimia, joilla sovitetaan tuotteita toisten maiden kulttuuriin. Kielitoimiston sanakirjan mukaan kotoistus on ”termistön, ilmaisujen, käyttöliittymien yms. mukauttaminen kuhunkin kieli- ja kulttuuriympäristöön soveltuvaksi”. Vastaavasti Kielitoimiston sanakirja määrittelee verbin lokalisoida merkitykseksi tässä yhteydessä ”sopeuttaa ohjelmisto tms. teknisesti ja kielellisesti tiettyä kieltä puhuvia ja tietyssä kulttuurissa eläviä ihmisiä varten, paikallistaa; vrt. kotoistus.” Molempien sanojen ensisijaiseksi käyttöalaksi Kielitoimiston sanakirja tarjoaa ATK-alan kieltä.

Itsekin olen törmännyt kotoistukseen tietokoneiden äärellä. Ensimmäisen kerran muistan lukeneeni asiasta, kun Sim City -pelisarjan neljäs osa julkaistiin 2000-luvun alussa. Kaupunginjohtajasimulaatio oli käännetty kokonaan suomen kielelle. Tätäkin suurempana kädenojennuksena pelin julkaisseelta Electronic Artsilta pidettiin käännöksen lisäksi suoritettua lokalisointia, tässä tapauksessa mm. humoristisiksi tarkoitettujen elementtien uudelleenkirjoittamista suomalaiseen kulttuuriin osoittaviksi. Esimerkkinä mainittakoon, että jos pelaaja peittää kaupunkinsa rakentamattomat alueet asfaltilla ja jättää puistot rakentamatta, tiedustelee peli häneltä pilkallisesti, onko tarkoituksena kenties tehdä kaupungista uusi Itä-Pasila. Peliarvosteluissa sekä käännös että lokalisointi saivat paljon huomiota ja niitä käsiteltiinkin erillisinä ilmiöinä.

Täsmälleen 455 vuotta aikaisemmin Mikael Agricola sai valmiiksi Uuden testamentin käännöstyön, josta voidaan löytää jälkiä samanlaista kielenkäytön vaatimuksista. Uuden testamentin Matteuksen evankeliumin neljännen luvun alussa kuvataan Jeesuksen paastoaminen autiomaassa, jossa paholainen yrittää saada hänet lankeamaan. Nyky-yleistiedolla tuon tapahtuman miljööksi hahmottunee ensisijaisesti lähi-idän autiomaa, jopa kuiva hiekka-aavikko. Agricolan käännös esittää ympäristön kotoisammin: ”Silloin Jesus wietin Hengeld corpehen, senpäle, ette hen kijusataisin perchelelde.” Jeesus päätyi käännöksen mukaan korpeen. Kirjaimellisesti tulkittuna tiheäksi, synkäksi ja usein kosteaksi kuusimetsäksi kuvattu paikka poikkeaa nykykäännöksen pohjalta saamastani kuvasta. Aikalaisille korpi lienee ollut varmasti ja vaivatta ihmisasutuksesta autiota seutua tarkoittavaksi tunnistettavan ilmaus. Uusi kirkkoraamattu ilmaisee saman jakeen näin: ”Sitten Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi.” Voidaan olettaa, että alkuperäisteksissä ei tarkoiteta kuusimetsää.

Esimerkeissä voidaan nähdä yhtäläisyyttä. Suoran kääntämisen sijaan on lopputuloksen paremman ymmärrettävyyden tavoittamiseksi sanottu ratkaisevissa kohdissa eri asioita kuin alkuperäisteksissä. Kääntämisen kannalta tässä ei ole mitään uutta: yhtä sujuvasti mailit muuttuvat jatkuvasti kilometreiksi ja käännösvastineettomat kirosanat kohdekielen manauksiksi. Yksittäistapauksina kohtaa vielä paljon rajumpiakin muutoksia. Yleisesti puhutaankin kotouttavasta käännöstavasta, joka ajatuksena sisältää jo valmiiksi kaikki kielen piiriin kuuluvat kotoistuksen tavoitteet. Kotoistuksesta puhuminen omana erillisenä käsitteenään kääntämisen kohdalla voi tuntua tarpeettomalta. Tarvitseeko sille edes olla erillistä termiä, jos vastaava ilmiö suomen kielen koko historiaa tarkasteltaessakin on sen kirjallisen käytön alkulähteiltä saakka ollut osa kääntämistä?

Palataan Kielitoimiston sanakirjaan, jossa kotoistus liitetään juuri ATK-alan kielenkäyttöön. Mitä kieli tässä kohtaa kertoo maailmasta? Tulkitsen niin, että esimerkiksi tietokoneohjelmistojen kääntämisen yhteydessä kotoistusta ei hahmoteta samalla tavalla prosessin sisäänrakennetuksi osaksi mm. kotoistustoimenpiteitä vaativista interaktiivisista elementeistä johtuen. Tyypillisessä esimerkissä kyse voisi siis olla siitä, että henkilötietoja käsittelevän tietokoneohjelmiston suomentamisen yhteydessä muutettaisiin ohjelmiston sisältämät lomakkeet vastaanottamaan suomalaisia henkilötunnuksia. Kotoistaminen tässä merkityksessä on selkeästi itsenäinen ja kääntämisen osa-alueista erotettava käsite.

Suuri osa kotoistuksesta on kuitenkin perinteisen kotouttavan kääntämisen alaan kuuluvaa kohdekielen kulttuuriympäristön huomioimista. Vaikuttaa siltä, että lokalisoituina markkinoiduissa videopeleissä kyse on yllättävän usein pääasiassa tai jopa kokonaan siitä. Tällaisessa mainonnassa kotoistus esitetään vieläpä jonkinlaisena lisänä, johon vedoten voidaan jopa korottaa lopputuotteen hintaa, onhan se sekä käännetty että kotoistettu. Näinköhän minulta on aikoinaan nyhdetty ylihintaa Sim Citystä? Vastaava tapa markkinoida perinteisempiä käännöstuotteita voisi herättää huvitusta aivan yhtä paljon kuin uuden limonadin mainostaminen nyt sekä pullotettuna että korkitettuna. Jos kotoistuksen merkitys painottuu ja siirtyy kohti perinteisen kääntämisen työmaata, voisi spekuloida, kehutaanko tulevaisuudessa Agricolan Uutta testamenttia hyvin lokalisoituksi käännöstuotteeksi, tai tituleerataanko sen tekijää myös suomalaisen kotoistuksen isäksi.

Klaus Kurki

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Karoliina Posti (kaepos)
Noora Vesterinen (nomave)
Iida Virtanen (iijovir)