Suomen kielen opiskelija joutuu jossain vaiheessa opintojaan tekemään päätöksen siitä, hakeako äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pedagogisiin opintoihin vai ei. Osalle kysymyksessä on vuosia kestänyt haaveammatti, osalle ammattipätevyyden takaava turvallinen b-vaihtoehto jonkin muun urasuunnitelman lisäksi. Ammattia kokeilevat saattavat herättää närää intohimoisemmin suhtautuvissa hakijoissa, sillä paikka irtoaa vuodesta riippuen vain noin joka toiselle. Mitä harjoitteluvuodesta saa irti ja missä vaiheessa opintoja kannattaa hakea? Tässä jutussa kuluvana lukuvuonna 2012–2013 äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi harjoittelevat kertovat mietteitään vuodestaan auskuina.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaopintojen pääsyvaatimuksena on 25 opintopistettä suomen kielestä ja jommastakummasta kirjallisuusaineesta. Opintovaatimukset täyttävät henkilöt kutsutaan pääsykokeeseen, jossa ryhmätehtävän ja yksilöhaastattelun avulla kokelaat pisteytetään. Tasapelitilanteessa katsotaan pisimmän sivuaineen opintopistemäärää ja suoritettuja kasvatustieteen opintoja. Haku on joka lukuvuosi vuodenvaihteessa, mikä onkin oiva kalmanlinja esimerkiksi yleisen kirjallisuustieteen lyriikan analyysiesseelle.

”Olen oppinut itsestäni enemmän kuin yhtenäkään toisena opiskeluvuotena”

Parhaimpia puolia pedagogisissa opinnoissa on tiivis opiskelijaporukka. Aikataulu on yhtä täysinäinen kuin aikoinaan fuksivuonna ja opiskelijayhteisöllisyyteen pääsee jälleen kiinni sen kadottua opiskeluvuosien kertyessä. Vahva ryhmähenki ja alalle suuntautuvien ystävien kanssa verkostoituminen on kuitenkin vain bonusta. Suurin anti pedagogisista opinnoista liittyy oman opettajaidentiteetin löytymiseen.

”Opettavaisinta oli omien oppituntien pitäminen ja niistä saatu palaute. Opettajuutta kun voi opetella vain opettamalla”, toteaa yksi harjoittelijoista. Vuoden aikana stressinsietokyky paranee varmasti ja tulee harjoiteltua niin ajankäytön, tuntisuunnittelun kuin ryhmänhallinnankin taitoja. Äidinkielen harjoitteluun kuuluu vain 18 omaa oppituntia, mutta niiden aikana ehtii kehittää yllättävän paljon omaa opettajan rooliaan.

Asiansa osaavat ohjaavat opettajat ovat monen mielestä auskuvuoden suola. Heiltä saa hyviä kehitysideoita ja konkreettisia vinkkejä, joiden avulla omaa opetustaan saa parannettua huomattavasti. Jokaisella opiskelijalla on harjoittelun aikana neljä ohjaavaa opettajaa, joista jokaisen opetus- ja ohjaustyyli on erilainen. Kaikkien tyyli ei välttämättä miellytä, mutta erilaisen näkökulmat takaavat monipuolisen palautteen.

Vuoden aikana täytetään reflektiovihkoa, johon ohjaavat opettajat antavat kirjallista palautetta tunneista. Lisäksi jokainen oppitunti itsereflektoidaan sekä kirjallisesti vihkoon että suullisesti ohjaajan kanssa. R-sana aiheuttaa loppuvuodesta suurta turhautumista, mutta yhden oppitunnin onnistumisten ja epäonnistumisten pohtiminen auttaa seuraavan suunnittelua.

Auskuvuosi eroaa merkittävästi muista yliopisto-opinnoista. Vuoteen kuuluu toki teoreettisiakin opintoja Educariumilla, mutta erityisesti, jos on suorittanut kasvatustieteen perusopinnot etukäteen, voi suurimman osan ajasta keskittyä äidinkielen didaktiikkaan. ”Vuoden aikana saa tehdä käytännön asioita akateemisuuden vastapainoksi, pääsee kokeilemaan juttuja oman mukavuusalueen ulkopuolella ja vahvistamaan omaa osaamistaan tavalla, jota mikään muu opintokokonaisuus yliopistossa ei voi tarjota.” Bonuksena valmistuu hyvin työllistävään ammattiin, ja pätevyys takaa yhtä ylemmän palkkaluokan opettajan hommissa.

Aikataulukaaosta ja ristiriitaisia ohjeita

Pedagogisissa opinnoissa raskainta on jatkuva aikataulukaaos. Harjoittelukoulu Norssi on jo itsessään iso oppilaitos, ja kun siihen liitetään yliopiston omat käytännöt, ei yhteistyö voi aina olla saumatonta. Heti vuoden alussa kannattaakin varautua siihen, että aikatauluja ei voi aina ennustaa edes seuraavalle viikolle ja kaikki ohjeet muuttuvat vähintään kerran. Tämän vuoden opetusharjoittelijoiden vinkki tuleville: ”Priorisoi omat oppituntisi ja suunnittele ne paitsi itseäsi, ennen kaikkea oppilaitasi varten. Älä turhaan stressaa kaikkia muita liikkuvia palasia, sillä usko tai älä, kaikki järjestyy kyllä!”

Siitä ei pääse mihinkään, että pedagogiset opinnot vievät paljon aikaa ja energiaa. Omasta perfektionismista pitää oppia pois, kun aikaa yhden oppitunnin suunnittelulle ei ole rajattomasti. Välillä on turhauttavaa, kun aika tuntuu menevän opettamisen harjoittelun sijaan ylimääräiseen sälään, kuten tuhannen lomakkeen täyttämiseen ja kopiointiin. Jos jokin asia turhauttaa, voi palautetta aina antaa. Norssin äidinkielen opettajat ja ravustaja (rehtoria avustava opettaja) tekevät parhaansa auttaakseen harjoittelijoita. Toisin kuin joissain muissa oppiaineissa, äidinkielen harjoittelijoilla on jonkin verran sananvaltaa esimerkiksi omien oppituntiensa aikatauluihin, joten harjoittelun ulkopuolista elämää ei tarvitse täysin unohtaa.

Gradu vai mielenterveys?

Itse suoritan pedagogisia opintoja parhaillaan neljäntenä opiskeluvuotenani eli heti kandiksi valmistumisen jälkeen. Useimmat kuitenkin jättävät opetusharjoittelun viimeiseen vuoteen joko gradun kanssa samaan aikaan tehtäväksi tai sen jälkeen. Itse halusin tehdä opetusharjoittelun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta voisin tehdä sijaisuuksia opintojen loppuvaiheessa. Sijaisuuksia voi toki hakea ja tehdä ilman pätevyyttä, mutta koen, etten olisi itse uskaltanut mennä luokan eteen seisomaan ilman minkäänlaisia valmiuksia.

Pedagogisten ohella on mahdollista suorittaa muitakin opintoja, mutta aikataulujen arvaamattomuuden vuoksi kannattaa ehkä panostaa niihin kursseihin, joilla ei ole läsnäolopakkoa. Useimmat tämän vuoden auskuista ovat sitä mieltä, että gradu kannattaa suosiolla laittaa jäihin opetusharjoittelun ajaksi: ”Jos nyt saisin tehdä toisin, olisin ehdottomasti jättänyt graduseminaarin pedagogisten jälkeiselle ajalle. En ole niin tehokkaasti ehtinyt tehdä gradua, kuin olisin voinut ilman pedagogisia”. Tai kuten eräs toinen harjoittelija toteaa: ”En suosittele oman mielenterveyden takia pedagogisten suorittamista samaan aikaan gradun kanssa”.

Sanastoa

Ausku eli auskultantti = opetusharjoittelija
Kouluharjoittelu = Muu koulutyö, esimerkiksi Norssin teemapäivien järjestäminen, jota tehdään tietty tuntimäärä harjoittelun aikana
Norssi eli Turun normaalikoulu = Turun yliopiston alainen harjoittelukoulu
Pedarit eli opettajan pedagogiset opinnot (60 op)

Niina Kekki