Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

Verkko-Kieleke
Esittelyssä: proffat

 

1. Kuka on sankarisi tai ketä ihailet? Miksi?
2. Mikä saa sinut iloiseksi ja vihaiseksi?
3. Mitä haluaisit vielä saavuttaa urallasi?
4. Miksi suomen kieltä on tärkeää opiskella?
5. Mikä on mieluisin muistosi omilta opiskeluajoiltasi?
6. Kuvaile Fennicumin arkkitehtuuria kolmella adjektiivilla.

 

Professori Kaisa Häkkinen

1. Arvostan 1800-luvun kielimiehiä, jotka jaksoivat uskoa suomen kielen tulevaisuuteen ja taistella sen puolesta aikana, jolloin suomen kielen kielellä ei ollut mitään virallisia oikeuksia yhteiskunnassa, ei ollut suomenkielistä virkamiehistöä eikä koulujärjestelmää.  Hävettää, kun nykyään ruikutetaan pilkkuvirheistä ja englantilaisista lainasanoista ja pelätään kielen tuhoutumista. Suomalaisilla on nyt täysi valta ja vapaus käyttää ja kehittää omaa kieltään. Jos kieli näissä oloissa tuhoutuu, se on suomalaisten oma vika.

2. Tulen iloiseksi, kun saan tehdä järkeviä töitä pätevien ja ahkerien ihmisten kanssa. Tyhjänpäiväinen mahtailu ja uhoaminen, suuret puheet ja katteettomat lupaukset ärsyttävät, mutta niitä maailmassa valitettavasti riittää.

3. Haluaisin varmistaa, että fennistiikan arvo ymmärretään myös fennistiikan ulkopuolella ja että fennistiikan sisälläkin ymmärrettäisiin monipuolisen ja monitieteisen tutkimuksen merkitys.

4. Suomi on suomalaisille maailman tärkein kieli. Käytännön kielitaidon lisäksi sen rakenteesta, historiasta ja käytöstä on hyvä tietää myös jotakin sellaista, mikä ei kuulu tavalliseen arkitietoon. Suomalaista kulttuuria tai edes jokapäiväistä elämää ei voi ymmärtää syvällisesti ilman suomen kieltä. Kaikkien suomalaisten ei tarvitse olla varsinaisia asiantuntijoita suomen kielen alalla, mutta myös asiantuntijoita tarvitaan.

5. Ensimmäisenä opiskeluvuotenani Helsingin yliopistossa suomen kielen peruskursseja pitänyt lehtori Seija Aalto kysyi minulta jotakin ja samalla sanoi olevansa kiinnostunut vastauksestani, koska uskoi minusta tulevan vielä jotakin. Sellainen tunnustus antoi itseluottamusta suomen kielen opiskelijoiden joukkoon joutuneelle aloittelevalle fennougristille.

6. Viileä, vaalea, persoonaton.

 

Professori Marja-Liisa Helasvuo

1. En taida olla fanitukseen taipuvainen ihminen. Monilla ihmisillä on ihailtavia ominaisuuksia, mutta on vaikea nimetä ketään yksittäistä ihmistä. Tutkimuksen saralla ihailen tutkijaa, joka on luova ongelmanratkaisuissaan ja rehellinen tuloksiaan raportoidessaan. Ohjauksen alalla ihailen ohjattavaa, joka vaikeuksista huolimatta jaksaa viedä työnsä päätökseen. Opetuksessa ihailen opiskelijaa, joka ei ota asioita valmiina vaan pohtii niitä ja uskaltaa tarvittaessa kyseenalaistaa asioita.

2. Iloa tuottavat oivallukset, sekä omat että muitten.  Suutun aika harvoin, mutta arjen tilanteet aiheuttavat joskus hankausta ja ärtymystä. Usein huumori auttaa.

3. Haluaisin jatkaa tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä ja saada siinä joitain oivalluksia – ne antavat virtaa jatkaa eteenpäin.

4. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että suomen kieltä opiskellaan yliopistoissa; näin saadaan suomen kielen asiantuntijoita yhteiskuntaelämän eri alueille. Kansainvälisesti on tärkeää, että suomen kieltä opetetaan ulkomaisissa yliopistoissa, jotta saadaan suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin tuntijoita eri puolille maailmaa. Katson, että suomen kielen tutkimuksella on paljon annettavaa kielitieteelle. Fennistisen tutkimuksen tuloksia pitäisi saattaa entistä enemmän kansainvälisen tutkijakunnan saataville.

5. Mieluisimmat muistot sijoittuvat jatko-opintojen ajalle, jolloin opiskelin Yhdysvalloissa. Opiskelutovereissani oli mitä erilaisimpien kielten tutkijoita. Hauskimpia olivat kiihkeät debatit milloin mistäkin kielitieteen kysymyksestä. Saatettiin esimerkiksi keskustella referoinnin verbaaleista ja nonverbaaleista merkeistä puheessa.

6. Kuusikymmenlukulainen, luonnonläheinen, kotoisa.

 

Professori Tuomas Huumo

1. Se, joka uskaltaa sanoa ääneen, että keisarilla ei ole vaatteita.

2. Iloiseksi minut saavat esimerkiksi ystävälliset ja avuliaat ihmiset. Ammatillisesti ilahduttaa suuresti, kun saa huomata opiskelijoiden innostuvan vaikkapa seminaaritöidensä aiheista ja kehittyvän nuorina tutkijanalkuina. Vihaiseksi minut saa esimerkiksi turha byrokratia ja (koko ajan jatkuva) yritysmaailman huonojen toimintamallien pakkokopiointi yliopistoihin.

3. Kehittyä paremmaksi tutkijaksi ja laajentaa suomen kielen ja kielitieteen tuntemustani. Tässä ammatissa ei koskaan tule valmiiksi. Tällä hetkellä olen innostunut alkamassa olevasta suomalais-virolais-unkarilaisesta yhteishankkeesta, jossa tavoitteena on tutkia vertaillen kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta näitä ja muita sukukieliä.

4. ”Miksi sinä suomea opiskelet, etkö osaa sitä jo?” on monelle suomen kielen yliopisto-opiskelijalle tuttu naljailu. Yliopisto-opiskelu tuo kuitenkin äidinkielen osamiseen aivan uusia näkökulmia, kyvyn nähdä kieli tutkijan näkökulmasta ja analysoida sitä kielitieteen keinoin. Suomen kieli tuo monenlaista mielenkiintoista viestiä menneiden aikojen ihmisten ajattelusta, kun sitä oikein kuuntelee.

5. Tietenkin opiskelijariennot, esimerkiksi Kannan järjestämät legendaariset syksyiset sieniretket – suosittelen hyvän perinteen elvyttämistä uuteen käyttöön!

6. Kulmikas. Kolkko. Virastomainen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Karoliina Posti (kaepos)
Noora Vesterinen (nomave)
Iida Virtanen (iijovir)