Miten olla silkkii sun sylissäsi

19.11.2012 at 21.02

Tuskin ketään kiinnostaa, mutta aionpa olla ensimmäistä kertaa elämässäni ilman meikkiä seuraavat kuusi päivää. Et voi ymmärtää, jos et tarvitse arkeesi meikin sipaisua. Siisti meikki silottaa, piilottaa, pelastaa ja kaunistaa, ja sillä sipuli.

Samaan pystyy vain Sinun vierestäsi heräävä ja Sinusta hurmaantunut mies. ”Ei naisten tarvis meikata” ja ”nainen on kauneimmillaan herätessään ja ilman meikkiä”, sanovat miekkoset.

No totta kai naiset ovat ihanimmillaan aamulakanoissa, koska heräävät teidän miesten vierestä! Onnellisena ja lusikka-asennosta ja hyvällä tuurilla vielä aamustondiksen painautuessa alaselkään!

Kenen iho ei muka olisi silloin onnesta kirkas, pehmeä ja silkkii ?

Jokainen tietää sen olon, kun pumpulipeti kylpee viikonloppuna auringonvalossa, ja välillänne on aamu-utuista rakkaustunnelmaa. Onhan sillä nyt kaunistava vaikutus, herranpieksut. Näkisittepä miehet kolean yksiönsä suihkuun raahautuvan naisen naaman maanantaina kello 7. Se naama tarvitsee meikkiä, ja äkkiä.

Mutta siis säälittävät kuusi päivää. Tajusin sunnuntaiaamuna, etten ole kymmeneen vuoteen ollut niinkään lyhyttä aikaa au naturel. Kymmenen vuoden meikkivoidemäärästäni saisi koottua ehkä yhden Egypti-tason pyramidin. Ja yhden vielä isomman sfinksin.

Au naturel kuulostaa toki raikkaan ihanalta, mutta tosielämässä tällainen meikitön ja marraskuun kalpea Riikan naama näyttää kyllä aidoimmillaan ihan saatanan hirveältä. Näytän koulukiusatulta luonnonsuojelijalta. Näytän vätykseltä, vässykältä ja väljähtäneeltä. Näytän etäisesti myös petetyltä, jätetyltä ja huumeriippuvaiselta.

Samaan aikaan en näytä yhtään miltään. Ja olenhan minä jotain. Eli ilman meikkiä minä en siis ole minä. Tässä oli teille annos vuosituhannen naislogiikkaa.

Au naturel tarkoittaa projektissani nimenomaan meikittömyyttä, en minä nyt mitään feministin karvapeltoja ala kasvattamaan. En pese hiuksiani sadevedellä enkä kuori naamaani jalkakäytävän soralla. Pikemminkin tämä on puhdistus ja puunaus -viikko.

Tehohoidot, tehorasvat, tehovoiteet, purkit, pullot ja purnukat ovat asemissaan, valmiina taisteluun. Pieni kauneusarmeijani seisoo rinnallani tiukkana, mutta pehmentävänä ja tuoksuvana. Ai niin, voisin minä liikuntaakin lisätä. Tulee niitä endorfiineja ja muita ilopillerimekanismeja.

En lähde erittelemään iho-ongelmiani, mutta sanotaan näin, että ehkäisymenetelmän lopettaminen oli erittäin surkea idea. Ulkoilmavajeella, stressillä, univelalla, suklaalla ja meikkisuti-hygienialla saattaa olla toki arpansa tässä potissa. Olen jäänyt koukkuun meikkivoiteen tasoittavaan vaikutukseen, vaikka kyllä minä ilmankin meikkiä kehtaan tuolla mannuilla huidella.

Sunnuntai meikittömänä ei ollut mikään saavutus. Mutta maanantaiaamun luento oli jo nieleskelyn paikka.

MIKSI sinä hyvännäköinen kampus-ihastus olit aamuluennolla!? Et sinä ikinä ole! Miksi juuri tänään katsoit pitkään? Tai totta kai sinä katselit juuri tänään, näytinhän uskomattoman rumalta.

Miksi muuten tummat silmänaluset eivät ole vain tuossa silmien alapuolella, vaan sinertävyyttä on myös silmien sisäpielissä? Mikä vitsi tämä nyt on? Kuka siellä ihon alla sutii tuota väriä? Oletko kapinallinen pikkumaalari, josta kuvaamataidon opettaja ei tykännyt? Teet vähän omalla tyylillä, niinkö?

Käyn tahallani vähän ylikierroksilla. Ei tämä ole haaste eikä mikään. Toki nyt on vasta maanantai ja iltapäivä. Onneksi tällä viikolla on enää neljä luentoa, eli periaatteessa julkisia esiintymisiä ei edes ole. Treeneihin en meikkaisi eikä kirjastossa ole ollut ketään komeaa aikapäiviin. Minun ei tarvitse miellyttää tasaisella naamalla ja silmiä suurentavalla ripsivärillä yhtään ketään, ei edes omaa peilikuvaani. Tältä minä oikeasti näytän, joten tällä naamalla mennään.

Paitsi että pitäähän minun syödä joka päivä yliopiston ruokaloissa. Siellä olisi aina kiva näyttää kivalta. Niin ja perjantaina on työvuoro. Pitikö minun mennä muuten tiistaina sitsien emännäksi? Oi toivottavasti en törmää tällä viikolla Kopiokonemieheen.

Paitsi että totta kai minä törmään, varmaan jo huomenna. Elämäni on yksi farssi, tietäisittepä vaan kaiken. Ally McBealit ja Bridget Jonesit ovat fiktiivisiä olentoja, mutta minä olen ihan tosielämän fantastinen farssinainen.

Loppuun täytyy myöntää, että farssinainenkin haluaisi herätä vielä jonkun vierestä. Olisipa ihanaa, jos jonkun mielestä olisin kauneimmillani herätessäni. Kaipaan läheisyyttä.

Voihan kristus. Orastava joulu pehmentää näköjään aivoja. Huomasin ajattelevani äsken, että olisipa söpöä olla varattu. Mikä minua vaivaa?

No, puhdasta viikkoa kaikille,

toivottaa silkki-ihoon pyrkivä Riikka