Kesän nihkeä muisto

13.10.2012 at 20.48

Kun ne liputkin maksaa ihan hirveesti ja väljähtänyt olut maksaaa alueella ainakin kympin ja se päivän pannussa seissyt pyttipannu maistuu aina yhtä pahalta ja siellä soittaa taas vaan ne samat kotiteollisuusstaminapeeämmämpeet.

Kuulostaako tutulta? Sitähän minäkin. Muistellaanpa hetki kesää, tuota aikaa jolloin taivaalle katsoessa saattoi nähdä muutakin kuin alas putoavat pisarat, rakeet ja niljaiset hiutaleet. Jokainen meistä tietää törmänneensä jossain vaiheessa pientä ihmiseloaan edellä maalailemaani rotumme jaloimpaan edustajaan, festarinillittäjään. Näitä kuninkaallisia olentoja tallaa planeetallamme useampaakin eri lajia.

Festarinillittäjä on se, joka ei lähde festareille mistään hinnasta ja muistaa kertoa tästä valinnastaan äänekkäästi aina tilaisuuden tullen. Hänhän ei maksa huonosta livemusiikista neljän olutlaatikon hintaa! Hän kyllä vailla tunnontuskia ostaa neljä olutlaatikkoa ja kuuntelee huonoa musiikkia kotistereoistaan. Hänhän ei suostu nukkumaan kahta yötä teltassa hyttysten syötävänä! Kotisohvalle sammuminen ja naapurin kissan ravinnoksi heittäytyminen ei sen sijaan tunnu haittaavan. Hän ei kestä sitä väentungosta ja bajamajajonoja! Kumma kyllä hänen voi lähes poikkeuksetta bongata joka lauantai paikkakunnan ainoan anniskeluravintolan ruuhkaiselta tiskiltä ja pisuaarijonosta.

Festarinnillittäjä on se, joka lähtee festareille, mutta pitää sitä koko viikonlopun ajan niin hemmetin huonona ideana. Hän myös muistaa kertoa tästä mahdollisimman kuuluvasti niin, että parhaillaan soittavan yhtyeen rumpali saa tehdä tosissaan töitä kitinän peittämiseksi. Hänen ei pitäisi olla täällä, vettäkin sataa, nyt varmasti kyllä vilustuu! Musiikki soi niin kauhean lujaa, mitä tuo rumpalikin oikein riehuu, korvathan tässä halkeaa! Kaljaakin täytyy taas juoda, huomenna on varmasti darra yhyy! Miksi vessaan ei pääse heti, tässähän virtsarakko halkeaa ja aiheuttaa vielä ties minkä tulehduksen! Kuten huomata saattaa, tämän tyypin festarinillittäjä on entistä lajin edustajaa huomattavasti veemäisempi otus. Kun em. nilliperse valittaa vain kotonaan ja muualla festivaalialueen ulkopuolella kyseisten kinkereiden luokattomuudesta, tulee tämä valitusautomaatti muun kansan riemuksi ihan perille asti ja paikan päälle purkamaan tuntojaan.

Festarinillittäjä on myös hän, joka bakkanaalien loputtua muistelee kyseistä tapahtumaa hartaasti ja kylmyydellä. Tämän festarinillittäjän alalajin voi tunnistaa esim. seuraavista repliikeistä (lausutaan yleensä 2–14 vuorokautta juhlien päättymisen jälkeen): ”Oli paskasti järjestetty, mikään ei toiminu.” ”En muuten enää ikinä maksa satasta tollasesta.” ”Esiintyjät oli ihan arsesta, satanen vetoa et Kotiteollisuuden äijätkin veti koko keikan ihan kännissä.” ”Ai et olinko siellä? No vittu joo, en mee varmana ens vuonna! Satasesta vetoo.” Ja varmin joskin aikaavievin tapa tunnistaa tämä festarinillittäjä on se, että samalla kaverilla seuraavanakin vuonna on kolmen päivän piletti kyseisiin kemuihin.

(kuva: http://pleated-jeans.com/2012/02/29/the-music-festival-experience/the-music-festival-experience/)