Pari kuukautta on nyt kulunut siitä, kun pakkasin matkalaukkuni Sokolovská-kadun asunnossani, otin metron lentoasemalle ja jätin hyvästit Prahalle ja Erasmus-elämälle.

Praha valikoitui vaihtokohteekseni vähän sattumalta. Halusin Keski-Eurooppaan, jotta vaihdossa ollessa voisi matkustella kätevästi myös muihin maihin (Tsekkihän on ehdottomasti Keski- eikä Itä-Eurooppaa). Kaarlen yliopistossa näytti olevan mielenkiintoisia kursseja tarjolla englanniksi eikä Prahan edullinen hintataso harmittanut yhtään. Vaihtohaku alkoi alkuvuonna 2013 ja lähtö oli käsillä syyskuun puolivälissä. Vietin vaihdossa yhden lukukauden eli viisi kuukautta.

Tsekin maine ”itäeurooppalaisena” maana epäilytti. Tsekit eivät itse halua missään nimessä olla itäeurooppalaisia, mutta lähihistoria on kyllä jättänyt jälkensä Prahaan ja sen asukkaisiin. Esimerkiksi yliopiston asuntolat olivat erittäin alkeellisia neuvostoblokkeja, joita kehotan välttämään. Kalustettuja ja suhteellisen hyväkuntoisia asuntoja on Prahassa kyllä hyvin tarjolla! Itse otin asuntolapaikan vastaan, mutta henkisestä varautumisesta huolimatta asuntola kammotti liikaa. Muutaman viikon kuluttua löysin asunnon Facebookin avustuksella ja päädyin asumaan Karlínin kaupunginosaan muutaman ratikkapysäkin päähän keskustasta. Vuokranantajina toimi sympaattinen paikallinen pariskunta ja kämppiksiäkin oli vain yksi. Kimppakämpät lienevät tavallisin asumismuoto opiskelijoiden keskuudessa.

Praha osoittautui erittäin hyväksi vaihtokohteeksi. Kaupunki on tarpeeksi suuri – aina on tekemistä ja tapahtumia, uusia pubeja löytämättä ja nähtävyyksiä koluamatta. Jokaisessa kadunkulmassa on tapahtunut jotakin historiallisesti merkittävää – joko joskus 1400–luvulla tai 25 vuotta sitten. Praha ei kuitenkaan ole kaoottisen suuri ja julkinen liikenne toimii kuin unelma. Opiskelijalle kausilippu maksaa vaivaiset kymmenen euroa kuussa. Kaarlen yliopisto on suuri eikä edes kaupungin ainoa, joten opiskelijoita ja vaihtareita on paljon. Ja niitä Erasmus-bileitä riittää vaikka viikon jokaiselle päivälle. Olut on halpaa (ja maukasta!), ruoka on rasvaista, pubit ovat savuisia. Erasmus-porukassa etkot saattoivat alkaa yhdeksältä illalla, pubiin siirryttiin puolenyön jälkeen ja jos oli oikein hauskaa, niin päätettiin lähteä toiselle puolen kaupunkia kahdelta, jotta päästäisiin klubille. Kuudelta aamulla huomattiin, että kotiinkin voisi lähteä. Etäisyydet muualle Eurooppaan olivat lyhyitä ja kävin kavereiden kanssa viikonloppureissuilla Berliinissä ja Budapestissä. Eurolinesin bussiliput olivat naurettavan halpoja (Budapestiin meno-paluu 25 euroa!) ja bussit olivat oikein mukavia ja tilavia.

Vaihtopaikkani oli Kaarlen yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, jonka kurssivalikoimasta valitsin elokuva- ja viestintäaiheisia kursseja. Sain koottua yhtenäisen sivuainekokonaisuuden tutkintooni ja opintopisteitäkin kertyi mukavat 27. Kävin myös tsekin alkeiskurssin, missä opin lukemaan ruokalistaa ja tilaamaan oluen. Osaan myös kysyä, paljonko olut maksaa. Hyödyllisiä taitoja siis! Kielikurssien taso ja opettajien mukavuus vaihtelivat kuulemani mukaan paljon tiedekunnasta riippuen, mutta humanistisessa tiedekunnassa oli onneksi oikein mahtava ja innostava opettaja.

Valitsemani kurssit toteutuivat melko hyvin ensimmäisiin Suomesta käsin tehtyihin suunnitelmiin verrattuna. Kurssit olivat mielenkiintoisia ja varmasti sellaisia, mitä Turussa ei olisi mahdollista suorittaa, mutta odotin haastavampaa tasoa. Opiskelijoilta ei vaadittu paljon muuta kuin läsnäoloa ja Erasmukset pääsivät kaikessa vielä helpommalla kuin muut vaihtarit.

Vaihtokokemus oli mahtava, outo ja ainutlaatuinen. Ikävä jäi pieniä asioita, kuten Mustekin metroaseman sisäänkäyntejä, sitä tsekin kielen hatullista r-kirjainta, omituista raejuustoa, vanhanaikaisia raitiovaunuja ja sitä, ettei koskaan tuule. Kliseistä sanoa, mutta opin paljon muutakin kuin sen, mitä luennoilla opetettiin – asioita itsestäni, suomalaisuudesta ja elämästä nyt ainakin. Ei mikään turha reissu siis.

Viivin viisi vinkkiä Prahaan

1.Mlejnice. Mene tänne ja syö joko leipäkulhosta tarjoiltavaa lihakeittoa tai valtava peruna-annos. Liha ja peruna ovat Tsekissä Se Juttu. Osoitteessa Kozna 14.

2.Raitiovaunulinja 22. Jos haluat nähdä kaikki nähtävyydet kerralla, etkä jaksa enää kävellä, matkusta linja 22 päästä päähän. Sen reitti kulkee mm. Kuninkaallisen kesäpalatsin, Prahan linnan, Vltava-joen ja kansallisteatterin ohi.

3.Korkeakulttuuri. Kävin baletissa kahdella eurolla ja oopperassa viidellä eurolla! Kannattaa käydä kysymässä halpoja lippuja Rytirska-kadun lipunmyynnistä.

4.Vinarna U Sudu. Se on ulospäin piskuiselta näyttävä kellaripubi, joka itse asiassa koostuu useasta maanalaisesta salista. Ei sovi ahtaanpaikankammoisille. Vodickova 10.

5.Cross Club. Klubin sisustus on itsessään niin erikoinen, että pelkästään sitä kannattaa mennä katsomaan. Ja ihan vaan, jos kaipaat retkeesi vähän creep factoria. Plynarni 23.

Viivi Laiho