1. Pääaineesi on suomi. Mitä muuta olet opiskellut?
2. Millaisia alan töitä olet tehnyt ja missä? Miten näihin töihin pääsit?
3. Tarjoaako suomen kielen opiskelu tarpeeksi tietoa ja taitoja työhösi? Onko se kannsasi samalle alalle haluavalle hyvä pääaine?
4. Mitä sivuaineita suosittelisit?
5. Jos voisit, niin mitä olisit opintojesi aikana tehnyt toisin?
6. Miten neuvoisit alalle haluavaa fennistiä pääsemään uran alkuun jo opintojen aikana?

Saana Jukarainen, suomen kielen opettaja

1. Sivuaineina minulla on yleinen kirjallisuustiede, kasvatustiede, poliittinen historia ja kehitysmaatutkimus. En ole tehnyt pedagogisia opintoja enkä aio niitä tehdä maisterin tutkintooni. Teen pedagogiset erillisinä opintoina jossain hamassa tulevaisuudessa. Ehdottomasti pedagogiset kannattaa kuitenkin tehdä yliopistossa ollessaan, jos mielii opettajaksi. Oma ratkaisuni on ehkä silkkaa tyhmyyttä, enkä yllytä ketään samaan.

2. Olin Sansibarilla suomen kielen kotiopettajana. Siellä minulla oli yksi oppilas, ala-asteikäinen ulkosuomalainen poika. Poikaa opettaessani kiinnostuin suomi toisena ja vieraana kielenä -alasta. Seuraava alan työni oli harjoittelu maahanmuuttajien kesäkurssilla Paasikiviopistossa neljännen opiskeluvuoden jälkeen. Viidennen vuoden syksynä aloin sijaistaa Axxell monikulttuurisuuskeskuksessa, jossa jatkan sijaisena edelleen tehden 3–5 päiväisiä työviikkoja. Axxellin koulutus on työvoimapoliittista koulutusta.

Harjoitteluun hain, tosin valitsijana oli ystäväni, joten taisin päästä sinnekin suhteilla. Axxellista tuli ilmoitus suoma-listalle, ja lähetin sinne sähköpostia muutamia viikkoja  ilmoituksen jälkeen. En ikinä oikeasti etsimällä etsinyt mitään näistä paikoista, tilaisuus vain sattui tulemaan ja tartuin siihen.

3. Totta kai, jos olet suomen kielen opettaja, sinun tulee osata suomea. Suomen kielen opiskelu tarjoaa hyvän kokonaiskuvan suomesta, vaikka onkin mielestäni varsin tutkijapainotteista.

4. Varsinaiseen opettajana olemiseen suomen kieli yksistään ei anna mitään, tässä varmaan pedagogiset auttavat. Sivuaineistani hyödyllisimmiksi olen kokenut poliittisen historian ja kehitysmaatutkimuksen, mikä johtuu pitkälti siitä, että opetan maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita.

5. En tekisi välttämättä mitään toisin, uskon että kaikki tapahtuu jostain syystä.

6. Älä pelkää! Älä ajattele, ettet vielä uskalla tai pysty siihen, kylläpäs vaan pystyt! Seuraa kantalaiset-listaa ja suoma-listaa, laita tietosi Kannan sijaislistalle ja kun näet, että sijaista kaivataan, ota vain yhteyttä. Opettajan ammatti on sellainen, joka opitaan oikeasti vasta luokkahuoneessa.

Mikään yliopistossa ei ole pystynyt valmistamaan minua tilanteeseen, jossa kaksi naista alkavat tapella luokassa naisten oikeuksista saati siihen, että henkilökohtaisessa ohjauskeskustelussa 60-vuotias entinen lapsisotilas alkaa itkeä kiitollisuudesta.

Johanna Sydänoja, toimittaja

1. Sivuaineista laajimman kokonaisuuden tein mediatutkimuksesta. Muita sivuaineita ovat folkloristiikka, yleinen kielitiede ja sukupuolentutkimus.

2. Tähän mennessä olen työskennellyt kesätoimittajana kahdessa paikallislehdessä sekä toiminut avustajana Turun Sanomille. Ensimmäisessä lehtityöpaikassani, pikkuruisessa Ilmajoki-lehdessä, ahkeroin kahden kesän ajan. Nyt kolmantena kesätoimittajavuotenani työskentelen Uudenkaupungin Sanomissa. Turun Sanomien Teema-liitteiden avustajaporukkaan olen kuulunut tämän vuoden keväästä lähtien. Lisäksi listalla on joitakin yksittäisiä julkaisuja, joita olen vain tarjonnut lehtiin.

Opintojen alussa mulla oli kova pyrky heti Ilkkaan tai Turkkariin. Juttunäytteinä silloin oli iso pino Kielekkeessä julkaistuja raapustuksia, mutta varsinainen työkokemus puuttui. Neljännen opiskeluvuoden keväänä hankin sitten kotiseutuni paikallislehdestä tiedekunnan tukeman harjoittelupaikan, jonka myötä sain töitä myös seuraavana vuonna. Tänä vuonna tulleet tilaisuudet aukesivat entistä paremmalla hakutaktiikalla, kun olin paremmin selvillä alan käytännöistä ja mahdollisuuksista.

Kunnolla jalkani sain ovenrakoon siis vasta tämän vuoden aikana, kun hakeuduin mentorointiohjelmaan ja sain mentoriltani arvokkaita neuvoja.

3. On. Mutta ainahan jotkut näkevät tarpeelliseksi heitellä, että yhteiskuntatieteellinen pääaine olisi toimittajalle parempi kuin jokin suomen kieli, jota kaikki osaavat. Kieli on kuitenkin toimittajan työväline ja fennistin kielitaidolla asiat on helppo ilmaista tiivistetysti ja helposti luettavassa muodossa, mikä on lehtityössä oleellista.

4. Toki kannattaa tehdä viestinnän tai journalistiikan sivuaineopintoja, jos siihen on mahdollisuus, mutta Turun yliopistosta niitä ei kuitenkaan löydy. Suosittelen toimittajaksi aikoville mahdollisimman laajaa sivuaineyhdistelmää mahdollisimman poikkitieteellisistä aineksista. Yleensäkin tässä työssä tarvitaan vankkaa yleistietopohjaa. Jotkut kertovat hyötyneensä radiotyössä kovasti puheopin tutkinnosta. Mediatutkimuksen opintoja voin myös suositella, koska niiden kautta ymmärtää median toimintaa ilmiöineen. Paras sivuaine työni kannalta lienee kuitenkin sukupuolentutkimus, koska se on harjaannuttanut etsimään juttuihin erilaisia ja perinteisestä poikkeavia näkökulmia.

5. Puheopin tutkinnon olisin voinut suorittaa, mutta näin gradua viimeistellessä alkaa olla jo niin kova tahto valmistua, etten enää ehdi. Ilman muuta olisi pitänyt olla aktiivisempi jo alusta lähtien, koska kokemus ja kontaktit ovat välttämättömiä töiden saamiseksi.

6. Ole aktiivinen: lähettele kesä- ja avustajatyöhakemuksia hyvien juttunäytteiden kera, tutustu toimittajiin ja kysy heiltä kokemuksia ja neuvoja. Kannattaa rohkeasti tarjota juttuja eri medioille pitäen kuitenkin huolen, ettei omaa ideaa varasteta. Itse opin vähitellen, että toimittajan kesätyö- ja muut paikat aukenevat askel kerrallaan. Ei pidä masentua, jos isot lehdet eivät huoli kesätoimittajaksi vielä ensimmäisellä tai neljännelläkään yrityksellä, koska niissä usein vaaditaan jo aika hyvin kokemusta. Kirjoittamisen lisäksi ainakin pienissä lehdissä kokemusta kertyy valokuvaamisestakin. Parhaassa tapauksessa pääsee myös käsittelemään kuvia, taittamaan lehteä ja siirtämään juttujaan verkkoon. Paikallislehtityössä oppii kaikenlaista.

Mentorointiohjelmaan hakemista suosittelen kovasti varsinkin sellaiselle aloittelevalle toimittajalle, jolta puuttuu alan verkostoja.

Louna Karjalainen, projektityöntekijä

1. Olen opiskellut sivuaineena valtio-oppia, joka yleissivistävyytensä ansioista on ollut myös hyödyksi. Samoin kääntämisen ja tulkkauksen opinnoista saadut taidot ovat olleet sovellettavissa.

2. Työskentelen projektityöntekijänä eräässä terveyden edistämisen hankkeessa Kouvolan kaupungilla.  Projektiviestintä, johon kuuluu niin verkkosivujen päivittäminen, tiedotteiden ja posterien laatiminen kuin suullisten tiedotustilaisuuksien ja koulutusten pitäminen, on tärkeä osa hanketta. Kuulin työstä tuttujen kautta. Työt aloittaessani opiskelin neljättä vuotta suomen kieltä, ja päätin pitää välivuoden opinnoista työtä varten. Palaan opintojen äärelle jälleen syksyllä.

3. Suomen kieli on ollut hyvä pohja työtehtävien hoitamiselle. Suomen kielen hallinnan lisäksi eniten itselleni on ollut hyötyä opintojen aikana karttuneesta taidosta hakea ja kerätä tietoa. Koska työssäni viestintä on kirjallisen lisäksi suullista, myös esiintymistaidoista on hyötyä.

4. Suosittelisin suomen kielen rinnalle sivuaineeksi viestinnän opintoja, esimerkiksi mediatutkimusta voi opiskella Turun yliopistossa.

5. Opintojen alussa minulle ei ollut vielä selvää, mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä. En ole vieläkään täysin sulkenut sitä mahdollisuutta pois, että voisin joskus toimia opettajana, sillä S2-opettaminen kiinnostaa edelleen.  En siis varsinaisesti harmittele, etten alusta lähtien ole pitänyt tähtäimessä yhtä tiettyä alaa.

Tietysti, jos alusta lähtien on selvää, mille alalle haluaa työllistyä, kannattaa fuksivuodesta lähtien tarkkailla mahdollisuuksia kartuttaa juuri kyseisen alan taitoja. Palkallinen työ ei ole ainut mahdollisuus saada kokemusta, ja itselleni onkin ollut hyötyä esimerkiksi ainejärjestölehden toimittamisesta. Jos jotain pitäisi tehdä toisin, ehkä selvittäisin aktiivisemmin eri järjestöjen tarjoamia työmahdollisuuksia – niin palkallisia kuin palkattomiakin.

6. Itsekin olen vasta aloittelija, mutta ehkä kehottaisin tarkkailemaan työmahdollisuuksia avoimin mielin ja hakeutumaan esimerkiksi juuri järjestötoimintaan mukaan. Viestinnän alan töitä löytyy monenlaisten työnimikkeiden takaa – tiedottaja ei siis ole ainut mahdollinen. Omaan työhöni kuuluu viestinnän lisäksi muutakin, esimerkiksi tapahtumien järjestämistä. Kuitenkin juuri monipuolisuus on se, mistä pidän työssäni paljon.