Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

Verkko-Kieleke
Kielen ympäröimänä kaikkialla

Kielentutkija on ainutlaatuisessa asemassa. Kielentutkijan tutkimuskohde, kieli, on läsnä aina ja kaikkialla. Se ympäröi kielentutkijan bussissa, metrossa, kadulla, kotona ja työpaikalla. Mikäli kielentutkijalla on jälkikasvua, potentiaalisten kielikontaktien mahdollisuudet laajenevat lisäksi jälkikasvun elinpiiriin, kuten päiväkotiin, kouluun ja erilaisiin harrastuspaikkoihin. Erityisesti nykykielestä ja sen käytöstä kiinnostunut sosiolingvisti voi siis tehdä havaintoja missä vain ja milloin vain. Sosiolingvistin ei tarvitse mennä suljettuun laboratorioon tutkimuskohteensa luokse, vaan hän voi virittää kuulonsa kuntoon ja antaa antenniensa aistia mielenkiintoisia tutkimuskohteita lähes kaikkialla. Tutkimuksessa on tietysti pystyttävä fokusoimaan ja menemään tarpeeksi syvälle, joten kaikkiin aistittuihin aiheisiin ei voi tarttua tieteellisen systemaattisesti. Arjen havainnoista voi kuitenkin esimerkiksi löytää vahvistuksia omille hypoteeseilleen tai saada inspiraatiota uuteen tutkimukseen.

Tutkin itse kolmikielisten perheiden vuorovaikutusta ja olen kiinnostunut laajasti kielipolitiikasta sekä monikielisistä käytänteistä. Erityisesti nykyisen asuinpaikkani, pääkaupunkiseudun, kaduilla ja kujilla kulkiessani huomaan usein olevani herkullisten tutkimusaiheiden ympäröimänä. Vaikka myytti vaikenevista suomalaisista elääkin vahvana, kutkuttavia juttuja kuulee paljon myös eri kulkuvälineissä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on mielenkiintoista kuulostella eri murrevariantteja ja kartoittaa kielten kirjoa. Myös kansanlingvististen havaintojen bongaaminen on antoisaa. Joskus herää houkutus osallistua kuultuun keskusteluun, mutta niin saksalainen en sentään ole. Stereotyyppinen saksalainenhan puuttuu aina tuntemattomienkin puheeseen kokiessaan tarvetta siihen. Kymmenen Saksassa vietetyn vuoden aikana kerättyjen empiiristen havaintojen perusteella voin väittää, että se tarve valtaa keskivertosaksalaisen yllättävän usein.

Joskus korvat höröllä, antennit asemissa pelkää jäävänsä kiinni kielitieteellisestä salakuuntelusta. Joskus korviin kantautuvat keskustelut muistuttavat leffan tai bestsellerin dialogia ja muistiinpanojaan tekevä kielentutkija voi hetken aikaa kuvitella olevansa Oscarin voittavan käsikirjoituksen tai menestysromaanin kirjoittava kirjailija. Kun arjen kielten tutkimisen laajentaa avaraan kielimaisemaan, havainnoitavaa löytyy vielä enemmän. Mitä kieliä bongaa missäkin? Mitkä kielet saavat tilaa esimerkiksi katukuvassa ja mitkä eivät? Tämä kielellisen monimuotoisuuden puolesta liputtava lingvisti ilahtuu lähes aina, kun kuulee ja näkee ympäristössään vivahteikkaan kielten kirjon.

Monsieurmonikieli

Kun kotona on jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa käytössä monta kieltä, kuten kirjoittajan perheessä kolme, monikielisyyshavaintoja tulee tehtyä aamusta iltaan. Jos kielentutkija on vielä lisäksi kielenopettaja, hän mitä todennäköisimmin keräilee kielellisiä esimerkkejä ja niihin liittyviä artefakteja läheistensä riemuksi. ”Tätä voisi joskus käyttää opetuksessa!” -oivalluksia tulee usein. Varastoista löytyy vuosien varrella kerättyjä lautasliinoja, olutpullon alustoja, pääsylippuja ja erilaisia lappuja, jotka kaikki sisältävät esimerkiksi sanastoja tai lentäviä lauseita. Joskus, jos matkassa on monta opettajaa, opetuslöytökiljahduksia saattaa kuulua monelta taholta, ja onpa aikanaan nähty muutaman kielenopettajan olleen kilpasilla eräässä ravintolassa, jossa oli käytössä aivan mahtavia ruokasanastolistan sisältäviä lautasliinoja. Varsinkin suomen kielen lehtorina Münchenin yliopistossa toimiessani tarve hankkia autenttista materiaali oli suuri, koska ulkomailla suomea opiskelevat eivät ole jatkuvasti suomen kielen ympäröiminä, vaan tarjoumien antaminen jää usein pelkästään opettajan varaan.

Jos kielentutkija on lisäksi sielultaan samanlainen reissaaja kuin syksyinen kurki, erityisesti lentokentät, asemat ja satamat lähtöineen ja saapumisineen ovat ikuiselle kaukokaipaajalle ainutlaatuisia havainnointikeitaita. Matkalaisia tarkkaillessa voi salapoliisimaisesti yrittää saada selville, mihin kukakin on matkalla ja mihin kielikuntaan kyseisten matkaajien kieli kuuluu.

Jatkuva havainnointi on joskus myös kuluttavaa. Musiikistakaan ei välttämättä pysty aina nauttimaan vain musiikkina, kun ryhtyy analysoimaan tekstejä liikaa. Silloin tällöin kesken elokuvankin pitää kaivaa muistiinpanovihko esiin ja taidenäyttelyssä pohtia teosten erikielisiä nimiä. Silti kielellisten havaintojen tekemisen positiiviset puolet voittavat ehdottomasti. Kielentutkijalla ei ole koskaan tylsää, ja välillä pääsee leikkimään salapoliisiakin.

Antoisia kielitieteellisiä havaintoja ja loistavia lingvistisiä lautasliinalöytöjä kaikille kieli-ihmisille!

Satu Rakkolainen-Sossa
Kuvitus: Suvi Sossa 8 v.

Yksi vastaus artikkeliin Kielen ympäröimänä kaikkialla

  1. Paluuviite: Fredalla – Kielikuvakohtaamisia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Karoliina Posti (kaepos)
Noora Vesterinen (nomave)
Iida Virtanen (iijovir)